Eurooppa

Eurooppa käsittää 10 180 000 km² kokoisen alueen, joka ulottuu Aasiasta Atlantille ja Afrikasta Arktiselle alueelle. Euroopassa on 50 valtiota, joiden yhteinen väkimäärä on yli 700 miljoonaa, mikä kattaa noin 11 % maapallon asukasmäärästä. Alueella puhutaan noin 230 eri kieltä.

Nimen alkuperä

Nimi Eurooppa on mahdollisesti peräisin kreikkalaisen mytologian prinsessa Europasta, joka joutui härän hahmon ottaneen Zeuksen sieppaamaksi. Toisen teorian mukaan nimi tulee foinikialaisten auringonlaskua merkitsevästä sanasta ereb.

Euroopan rajat

Euroopan rajat määritellään eri tavoin riippuen poliittisista, kulttuurisista tai käytännöllisistä näkökohdista.

Keskiajalla Euroopan itärajana on pidetty Don-jokea ja Ural-vuoristoa. Nykyisin itärajan katsotaan olevan Mustanmeren ja Kaspianmeren välillä Kaukasus-vuoristossa. Kaukaasian alueita on luettu kuuluvaksi Eurooppaan ja toisinaan Aasiaan.

Kaikki nykyisen maantieteellisen määritelmän mukaiset Euroopan maat ovat Valko-Venäjää ja Vatikaanivaltiota lukuun ottamatta jäseninä laajassa Euroopan valtioiden yhteistyöjärjestössä, Euroopan neuvostossa, johon kuuluvat myös tavallisesti Aasian puolelle luetut Armenia ja Azerbaidžan.

Euroopan unioni

Nykyään termiä Eurooppa käytetään lisääntyvässä määrin tarkoitettaessa Euroopan unionin jäsenmaita. Tällä hetkellä liitossa on 27 maata (joista Kypros kuuluu maantieteellisesti Aasiaan). Lisäksi muutamat maat neuvottelevat jäsenyydestä, ja useiden muiden maiden uskotaan aloittavan neuvottelut tulevaisuudessa. EU-keskeisen käytännön perusteella esimerkiksi Suomi ja Ruotsi eivät ole kuuluneet Eurooppaan ennen vuotta 1995, eivätkä Norja tai Sveitsi ole siihen koskaan kuuluneet. Talouspoliittisena käsitteenä Euroopalla voidaan tarkoittaa myös Euroopan talousaluetta, johon kuuluvat EU-maiden lisäksi Norja, Islanti, ja Liechtenstein.

Aluejako

Napsauta aluetta tai kaupunkia

Balkan (Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Bulgaria, Kroatia, Kosovo, Makedonia, Moldova, Montenegro, Romania, Serbia) Rikas ja myrskyisä historia, mahtava luonto, viehättäviä monikulttuurisia kaupunkeja, vaikuttavia luostareita ja linnoituksia kukkuloiden rinteillä sekä vuoria järvien ja metsien ympäröimänä.

Baltia (Latvia, Liettua, Viro) Kiehtovia valtioita, joilla on paljon rantaviivaa, keskiaikaisia kaupunkeja ja kaunista luontoa.

Benelux (Alankomaat, Belgia, Luxemburg) Alava alue, jolla on paljon tarjottavaa. Alankomaat tunnetaan puukengistä, juustoista, tulppaaneista, tuulimyllyistä ja liberaalista ajatusmaailmastaan. Belgia on monikielinen valtio täynnä keskiaikaisia kaupunkeja ja sen rajalla sijaitseva Luxemburg sijaitsee Ardennien kukkuloilla.

Britteinsaaret (Guernsey, Irlanti, Mansaari, Jersey, Yhdistynyt kuningaskunta) Britannia on kulttuurien sulatusuuni, jossa kulttuurit läheltä ja kaukaa kohtaavat. Irlannin kumpuilevat maisemat ja omalaatuiset ihmiset, perinteet ja kansanperinteet.

Kaukasus (Armenia, Azerbaidžan, Georgia) Kaukasus on vuorijono Mustanmeren ja Kaspianmeren välissä osana Euroopan ja Aasian välistä rajaa. Alue on lämmin, ystävällinen ja pääsääntöisesti turvallinen, jossa on monimuotoisia maisemia ja runsaasti ikivanhoja kirkkoja, katedraaleja ja luostareita.

Keski-Eurooppa (Itävalta, Tšekki, Saksa, Unkari, Liechtenstein, Puola, Slovakia, Slovenia, Sveitsi) Germaaninen ja slaavilainen kulttuuri kohtaavat Keski-Euroopassa, joka yhdistää lännen ja idän kulttuureita. Alueella on runsaasti historiallisia kaupunkeja, satulinnoja, olutta, metsiä, luonnontilaista viljelysmaata ja vuoristoja, kuten mahtavat Alpit.

Ranska ja Monaco Ranska on maailman suosituin matkakohde ja yksi Euroopan maantieteellisesti monimuotoisimmista maista. Tärkeimpiä nähtävyyksiä ovat pääkaupunki Pariisi, Riviera, Atlantin hiekkarannat, Alppien hiihtokeskukset, linnat, maaseutumaisema ruokakulttuureineen (erityisesti viinit ja juustot), historia, kulttuuri ja muoti.

Kreikka, Kypros, Turkki Euroopan aurinkoisimmat alueet löytyvät itäiseltä Välimereltä, joka on rantalomailijan, juhlijan ja kulttuurinnälkäisen paratiisi. Lisäksi alueen ruokakulttuuri kukoistaa.

Iberian niemimaa (Andorra, Espanja, Gibraltar, Portugali) Nämä maat ovat hienoja matkakohteita rikkaan ja ainutlaatuisen kulttuurin, vilkkaiden kaupunkien, kauniin maaseudun ja ystävällisten asukkaiden ansiosta.

Italia (Italia, Malta, San Marino, Vatikaani) Rooma, Firenze, Venetsia ja Pisa ovat moniet matkailijoiden käyntikohteita, mutta ne ovat vain yksi osa Italiaa. Italiasta löytää enemmän kulttuuria ja historiaa kuin monesta muusta maasta yhteensä.

Valko-Venäjä, Venäjä, Ukraina Venäjä on valtava maa, joka ulottuu idässä Tyynellemerelle asti. Monipuolisella Ukrainalla on paljon tarjottavaa aina Mustanmeren rantalomasta kauniisiin Odessan, Lvivin ja Kiovan kaupunkeihin. Valko-Venäjä tunnetaan Euroopan viimeisenä diktatuurina.

Pohjoismaat (Färsaaret, Islanti, Norja, Ruotsi, Suomi, Tanska) Uskomattomia maisemia, kuten järviä, vuoria ja tuntureita, jäätiköitä, kuumia lähteitä ja tulivuoria. Paljon karua erämaata, mutta alueella on myös viihtyisiä pikkukaupunkeja ja muutamia pienehköjä suurkaupunkeja.

Historia

Euroopan kulttuuriperintö pohjautuu etenkin antiikin Kreikkaan, Rooman valtakuntaan ja Lähi-idästä tulleeseen kristinuskoon.

1400-luvulta lähtien eurooppalaiset valtakunnat, erityisesti Espanja (aiemmin Kastilia), Portugali sekä myöhemmin Alankomaat, Ranska ja Britannia (aiemmin Englanti) rakensivat suuria kolonialistisia imperiumeja Afrikkaan, Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan sekä Aasiaan.

Teollinen vallankumous alkoi Euroopassa 1700-luvun lopulla ja kiihdytti osaltaan raaka-aineiden ja markkina-alueiden kysyntää.

Merkittävä vaihe Euroopan historiassa on myös toisen maailmansodan jälkeen vallinnut poliittinen tila. Kylmän sodan aikana Eurooppa oli jaettu kahteen suureen poliittiseen ja taloudelliseen blokkiin: sosialistisiin valtioihin Itä-Euroopassa ja kapitalistisiin valtioihin Länsi-Euroopassa. Vuoden 1990 tietämillä itäblokki hajosi.

Maantiede

Euroopan topografinen kartta

Eurooppa on oikeastaan vain ryhmä Euraasian läntisiä niemimaita, joita ovat Itämeren erottamat Fennoskandia ja Keski-Eurooppa sekä jälkimmäisestä pohjoiseen erkanevat Bretagnen niemimaa ja Jyllanti sekä etelään Välimereen erkanevat Iberian niemimaa, Italia ja Balkan. Venäjälle tultaessa niemimaa levenee, kunnes se kohtaa Aasian rajan Uralvuorilla.

Euroopan pinnanmuodot vaihtelevat paljon pienillä etäisyyksillä. Eteläosassa on useita vuoristoja, merkittävimpinä Alpit, Pyreneet, Karpaatit ja Kaukasus Aasian rajan tuntumassa. Pohjoisessa on laaja ja alava Pohjois-Euroopan tasanko, ja vuoristoja on Skotlannissa sekä Skandit Skandinaviassa. Euroopan alueella sijaitsee useita suuria saaria, kuten Iso-Britannia, Islanti ja Irlanti.

Maantieteellisiä ääripäitä

• korkein vuori: näkökulmasta riippuen Mont Blanc (4 808 m) tai Elbrus (5 642 m)
• suurin järvi: Laatokka
• pisin joki: Volga (3 685 km)
• suurin saari: Iso-Britannia (219 000 km²)
• mantereen ääripisteet: Nordkinn, Norja (71°8' N), Cabo da Roca, Portugali (9°31' W), Punta Marroqui, Espanja (36°0' N), Uralvuorten pohjoisosa (n. 63° E)

Euroopan vuoristoja

• Alpit
• Karpaatit
• Pyreneet
• Tatravuoret
• Skandit
• Dinaariset alpit
• Apenniinit

Euroopan luolia

• Postojnan tippukiviluola Sloveniassa
• Baradla-Domican luolat Unkarissa/Slovakiassa

Ilmasto ja kasvillisuus

Suurin osa Euroopasta kuuluu lauhkeaan vyöhykkeeseen, eteläosat kuuluvat subtrooppiseen ja kaikkein pohjoisimmat osat kylmään vyöhykkeeseen. Paikallinen kasvillisuus on määräytynyt lämpötilan ja sateisuuden mukaan. Euroopassa on Golf-virran lämmittävän voiman ansiosta varsin subtrooppinen kasvillisuus.

Euroopan pohjoisosissa, Jäämeren rannikolla maasto on puutonta ja soista tundraa. Tundraseuduilla talvet ovat kylmiä ja Kesät lyhyitä. Helteitä on harvoin ja sateet painottuvat loppukesään. Pohjoisosien eteläpäässä on taigaa. Alueella kasvaa koivua sekä seka- ja havumetsää.

Keski-Euroopassa on lehtimetsää.

Välimeren monipuolinen kasvillisuutta kasvaa Euroopassa Välimeren rannoilla, pienenä erillisenä "taskuna" Krimin niemimaan eteläkärjessä. Alueella kasvaa nahkealehtisiä sankkoja metsiä, korkeita metsämäisiä piikkipensastoja ja matalampia tiheitä pensastoja. Kaikkein kuivimmilla seuduilla kasvaa jopa myös puoliaavikon kasveja. Kesällä ja alkusyksyllä koko alueella on lähes sateetonta ja kuumaa, mutta sateisen talven jälkeen maalis-huhtikuussa luonto on hyvin rehevää ja täydessä kukassa. Kesän kuivan kauden aikana kasvien, kuten sitruspuiden, mantelipuiden, korkkitammen ja oliivien hedelmät taas kypsyvät.

Euroopan valtiot

Valtio	Pinta-ala (km²)	Asukasluku (arvio 1.7.2002)	Väestötiheys (as. / km²)	Pääkaupunki	valtiomuoto	viralliset kielet	valuutta
Albania	28 748	3 544 841	123,3	Tirana	tasavalta	albania	lek
Andorra	468	68 403	146,2	Andorra La Vella	ruhtinaskunta	katalaani	euro
Bosnia ja Hertsegovina	51 129	4 448 500	77,5	Sarajevo	liittovaltio	bosnia, serbia, kroatia	Bosnian markka
Bulgaria	110 910	7 621 337	68,7	Sofia	tasavalta	bulgaria	Bulgarian leva
Espanja	504 758	47 077 100	80,4	Madrid	perustuslaillinen monarkia	espanja	euro
Italia	301 230	57 715 625	191,6	Rooma	tasavalta	italia	euro
Kosovo	10 887	1 804 838	220	Pristina	tasavalta	albania, serbia, bosnia, turkki	euro
Kreikka	125 911	13 256 317	81,5	Ateena	tasavalta	kreikka	euro
Kroatia	56 542	4 390 751	77,7	Zagreb	tasavalta	kroaatti	kuna
Kypros	5 995	780 133	130,1	Nikosia	tasavalta	kreikka, turkki	euro
Makedonia	25 333	2 054 800	81,1	Skopje	tasavalta	makedonia	Makedonian denaari
Malta	316	397 499	1 257,9	Valletta	tasavalta	malta, englanti	euro
Monaco	1,95	31 987	16 403,6	Monaco	ruhtinaskunta	ranska	euro
Montenegro	13 812	616 258	48,7	Podgorica	tasavalta	montenegro, albania, serbia	euro
Portugali	91 568	10 409 995	110,1	Lissabon	tasavalta	portugali	euro
Romania	238 391	21 698 181	91,0	Bukarest	tasavalta	romania	Romanian leu
San Marino	61	27 730	454,6	San Marino	tasavalta	italia	euro
Serbia	88 361	7 495 742	89,4	Belgrad	tasavalta	serbia	Serbian dinaari
Slovenia	20 273	2 337 945	95,3	Ljubljana	tasavalta	sloveeni	euro
Turkki	783 562	70 586 256	93	Ankara	tasavalta	turkki	Turkin liira
Vatikaanivaltio	0,44	900	2 045,5	Città del Vaticano	absoluuttinen vaalimonarkia, teokratia	italia	euro
Armenia	29 800	3 229 900	101	Jerevan	tasavalta	armenia	Armenian dram
Azerbaidžan	39 730	4 198 491	105,7	Baku	tasavalta	azeri	manat
Georgia	69 700	4 661 473	64	Tbilisi	tasavalta	georgia	Georgian lari
Moldova	33 843	4 434 547	131,0	Chişinău	tasavalta	moldova	Moldovan leu
Ukraina	603 700	48 396 470	80,2	Kiova	tasavalta	ukraina	Ukrainan hryvnia
Valko-Venäjä	207 600	10 335 382	49,8	Minsk	tasavalta	valkovenäjä, venäjä	Valko-Venäjän rupla
Venäjä	17 075 400	142 200 000	26,8	Moskova	liittotasavalta	venäjä	Venäjän rupla
Alankomaat	41 526	16 318 199	393,0	Amsterdam, Haag	perustuslaillinen monarkia	hollanti	euro
Belgia	30 510	10 274 595	336,8	Bryssel	perustuslaillinen monarkia	hollanti, ranska, saksa	euro
Irlanti	70 280	4 374 119	55,3	Dublin	tasavalta	englanti, iiri	euro
Luxemburg	2 586	448 569	173,5	Luxemburg	perustuslaillinen monarkia	luxemburg, saksa, ranska	euro
Ranska	547 030	59 765 983	109,3	Pariisi	tasavalta	ranska	euro
Iso-Britannia	244 820	62 100 835	244,2	Lontoo	parlamentaarinen monarkia	englanti	Englannin punta
Itävalta	83 858	8 169 929	97,4	Wien	liittotasavalta	saksa	euro
Liechtenstein	160	32 842	205,3	Vaduz	perustuslaillinen monarkia	saksa	Sveitsin frangi
Puola	312 685	38 625 478	123,5	Varsova	tasavalta	puola	Puolan zloty
Saksa	358 021	83 251 851	233,2	Berliini	liittotasavalta	saksa	euro
Slovakia	48 845	5 422 366	111,0	Bratislava	tasavalta	slovakia	euro
Sveitsi	41 290	7 301 994	176,8	Bern	valaliitto	saksa, ranska, italia, retoromaani	Sveitsin frangi
Tšekki	78 866	10 256 760	130,1	Praha	tasavalta	tšekki	Tšekin koruna
Unkari	&&&&&&&&&&093030.&&&&0093 030	&&&&&&&010198315.&&&&0010 198 315	&&&&&&&&&&&&0109.0600000109,6	Budapest	tasavalta	unkarin kieli	Unkarin forintti
Islanti	103 000	279 384	2,7	Reykjavik	tasavalta	islanti	Islannin kruunu
Latvia	64 589	2 366 515	36,6	Riika	tasavalta	latvian kieli	euro
Liettua	65 200	3 601 138	55,2	Vilna	tasavalta	liettua	euro
Norja	324 220	4 525 116	14,0	Oslo	perustuslainen monarkia	norja	Norjan kruunu
Ruotsi	449 964	9 256 744	19,7	Tukholma	perustuslainen monarkia	ruotsi	Ruotsin kruunu
Suomi	336 593	5 612 537	15,4	Helsinki	tasavalta	suomi, ruotsi	euro
Tanska	43 094	5 368 854	124,6	Kööpenhamina	perustuslaillinen monarkia	tanska	Tanskan kruunu
Viro	45 226	1 415 681	31,3	Tallinna	tasavalta	viro	euro

Kaupungit

Euroopassa on 17 yli 1,5 miljoonan asukkaan kaupunkia. Vuoteen 1950 asti eurooppalaiset pääkaupungit olivat maailman suurimpien kaupunkien joukossa, mutta kehitysmaiden väestönkasvu muutti tilanteen.

Alla on listattu turistien suosimia Euroopan suurkaupunkeja.

• Lontoo
• Pariisi
• Rooma
• Praha
• Istanbul
• Moskova
• Amsterdam
• Berliini
• Pietari

Väestö

Euroopassa asuu nykyisin noin 680 miljoonaa henkeä. Väkiluvun kasvu on hidasta verrattuna muihin maanosiin. Sen sijaan väestön ikääntyminen on nopeaa: vuonna 2005 yli 65-vuotiaiden osuus oli 16 prosenttia väestöstä, vuoteen 2050 mennessä sen on laskettu kasvavan 28 prosenttiin.

Kielet

Euroopassa puhutaan noin 230 kieltä, mikä on vain 3 % maailman kielten lukumäärästä. Indoeurooppalaisten kielten puhujia on yli 90 prosenttia. Suurimmat kieliryhmät ovat slaavilaiset, germaaniset ja romaaniset kielet.

Uskonnot

Eurooppalaisista noin 75 % on kristittyjä, 8 % muslimeja. Muslimeista suurin osa asuu Venäjän ja Turkin Euroopan-puoleisissa osissa, Bosnia-Hertsegovinassa ja Albaniassa. Noin 17 % ei tunnusta mitään uskontoa. Juutalaisia on alle yksi prosentti.