puhujamäärältään suurin saamelaiskieli
Saamenkieliset alueet

Saamen kielet ovat suomen sukulaiskieliä, joita puhutaan Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä. Saamen kieliä on elossa yhdeksän kieltä, jotka eroavat toisistaan. Tämä sanakirja on pohjoissaameksi, joka on saamelaiskielistä puhutuin.

Vokaalit

muokkaa

Konsonantit

muokkaa

Painotus

muokkaa

Kielioppi

muokkaa

Löytyy kirjoista. Katso googlesta.

Matkasanasto

muokkaa

Yleisiä kylttejä


OPEN
Rabas
CLOSED
Gitta
ENTRANCE
Sisa
EXIT
Olggos
PUSH
Hoigga
PULL
Rohtte
TOILET
Hivsset
MEN, GENTLEMEN
Dievddut
WOMEN, LADIES
Nissonolbmot
FORBIDDEN
Gildojuvvon

Alkeet

muokkaa
Hyvää päivää
Bures!/Buorre beaivi!
Terve!
Dearvva!
Miten menee? Mitä kuuluu?
Mo manná? / Mii Gullo?
Hyvin menee.
Bures dat manná.
Mikä sinun nimesi on?
Mii du namma lea?
Nimeni on ______ .
Mu namma lea ______ .
Hauska tavata.
Somá dieivvadit.
Voisitko/saisinko...
Sáhtášitgo/Oaččošingo...
Kiitos.
Giitu.
Ole hyvä
Leage buorre.
Kyllä
Juo/Joo
Ei.
Ii.
Anteeksi (huomion herättäminen)
Ándagassii.
Anteeksi (anteeksipyyntö)
Ándagassii.
Näkemiin.
Báze dearvan/Oaidnaleabmai.
Hei hei
Hei hei
En puhu englantia.
In hála eaŋgalasgiela.
Puhutko suomea/ruotsia/norjaa?
Humatgo/hálatgo suomagiela/ruoŧagiela/dárogiela ?
En puhu
In huma/hála
Puhuuko kukaan täällä suomea?
Hállágo dáppe giige suomagiela?
Apua!
Veahkki!
Varo!
Fárut!
Hyvää huomenta.
Buorre iđit.
Hyvää iltaa.
Buorre eahket.
Hyvää yötä.
Buorre idja.
En ymmärrä
Mun in ibmir/ádde.
Missä on vessa?
Gos hivsset lea?

===Ongelmat===Media:Esimerkki.ogg

Ei toimi
Ii doaimma!
Anna minun olla rauhassa!
Atte mu leat ráfis!
Älä koske!
Ále guoskka!
Kutsun poliisin.
Riŋgen poliissa.
Poliisi!
Poliisa!
Pysähdy! Varas!
Bisán! Suola!
Tarvitsen apuasi.
darbbašan du veahkki
Nyt on hätä.
mus lea heahtti
Olen eksynyt.
lean láhppon.
Laukkuni katosi.
mu lávka lahppui.
Lompakkoni katosi.
mu bursa lahppui.
Olen kipeä.
Lean buozus.
Olen loukkaantunut.
Lean roasmmohuvvan.
Tarvitsen lääkärin.
Dárbbašan doaktára.
Voinko soittaa?
Sáhtángo riŋget?

Numerot

muokkaa
1
okta
2
guokte
3
golbma
4
njeallje
5
vihtta
6
guhtta
7
čieža
8
gávcci
9
ovcci
10
logi
11
oktanuppelohkai
12
guoktenuppelohkai
13
golbmanuppelohkai
14
njealljenuppelohkai
15
vihttanuppelohkai
16
guhttanuppelohkai
17
čiežanuppelohkai
18
cgávcinuppelohkai
19
ovccinuppelohkai
20
guoktelogi
21
guoktelogiokta
22
guoktelogiguokte
23
guoktelogigolbma
30
golbmalogi
40
njealljelogi
50
vihttalogi
60
guhttalogi
70
čiežalogi
80
cgávcilogi
90
ovccilogi
100
čuodi
200
guokte čuodi
300
golbma čuodi
1000
duhát
2000
guokte duhát
1,000,000
1,000,000,000
1,000,000,000,000
numero _____ (juna, bussi, jne)
puoli
bealli
vähemmän
eanet/ eambbo
enemmän
uhcit
nyt
dal/dál
myöhemmin
ennen
ovdal
aamu
idit
iltapäivä
veaigi
ilta
eahket
idja

Kellonaika

muokkaa

24 tunnin kello yleisin.

kello yksi aamulla
diibmu okta iddes
kello kaksi aamulla
diibmu guokte iddes
keskipäivä
kello kolmetoista
diibmu golbmanuppelohkai
kello neljätoista
diibmu njealljenuppelohkai
keskiyö
gaskaidja
_____ minuutti
_____ tunti
_____ päivä
_____ viikko
_____ kuukausi / kuukautta
_____ vuosi / vuotta

>Minuhta = Minuuttia, minuutin >Diibmu lea váile/váili = Kello on vaille >Badjel = Yli >Dievvamin okta = Pian yksi >Beal okta = Puoli yksi >Diibma bealli = Puoli tuntia >Kvarta = Vartti >Kvartta badjel/váile =Varttia yli/vaille >Ollugo diibmu lea? Diibmu lea... = Paljonko kello? Kello on... >Goas? = Milloin? >Galli áigge? = Mihin aikaan, moneltako?

Päivät

muokkaa
tänään
otne
eilen
ikte
huomenna
ihttin
tällä viikolla
dán vahkus
viime viikolla
mannan vahkus
ensi viikolla
boahtte vahkus
sunnuntai
sotnabeaivi
maanantai
vuossárga
tiistai
maŋŋebárga
keskiviikko
gaskavahkku
torstai
duorastat
perjantai
bearjadat
lauantai
lávvardat

Kuukaudet

muokkaa
tammikuu
ođđajagimánnu
helmikuu
guovvamánnu
maaliskuu
njukčamánnu
huhtikuu
cuoŋománnu
toukokuu
miessemánnu
kesäkuu
geassemánnu
heinäkuu
suoidnemánnu
elokuu
borgemánnu
syyskuu
čakčamánnu
lokakuu
golggotmánnu
marraskuu
skábmamánnu
joulukuu
juovlamánnu

Värit

muokkaa
musta
cáhppes
valkoinen
vilges
harmaa
ránes
punainen
rukses
sininen
keltainen
vihreä
oranssi
violetti
ruskea
pinkki

Liikenne

muokkaa

Paikannimet

Bussi ja juna

muokkaa
Paljonko lippu maksaa _____?
Yksi lippu _____, kiitos.
Minne tämä juna/bussi menee?
Missä on _____n juna/bussi?
Pysähtyykö tämä juna/bussi _____ssa?
Milloin _____n juna/bussi lähtee?
Milloin tämä juna/bussi saapuu _____?

Ohjeet

muokkaa
Miten pääsen _____ ?
...juna-asemalle?
...bussiasemalle?
...lentokentälle?
...keskustaan?
...retkeilymajaan?
... _____-hotelliin?
...Yhdysvaltojen/Kanadan/Australian/Britannian konsulaattiin?
Missä on paljon...
...hotelleja?
...ravintoloita?
...baareja?
...nähtävyyksiä?
Voitko näyttää kartalla?
katu
gáhtta
Käänny vasemmalle.
Käänny oikealle.
vasen
gurut
oikea
olges
eteenpäin
kohti _____
_____n ohi
ennen _____
Varo _____.
risteys
pohjoinen
davvi
etelä
máddi
itä
nuorti
länsi
oarji
ylämäki
alamäki
Taksi!
_____, kiitos.
Paljonko maksaa mennä _____
Ollugo/ Man olu máksit mannat/manan.
Sinne, kiitos.
Diehko, giitu.

Majoitus

muokkaa
Onko teillä vapaita huoneita?
Miten paljon olisi huone yhdelle/kahdelle hengelle?
Tuleeko huoneen mukana...
...lakanat?
...kylpyhuone?
...puhelin?
...televisio?
Voinko nähdä huoneen ensin?
Onko teillä mitään hiljaisempaa?
...isompaa?
...puhtaampaa?
...halvempaa?
Otan sen.
Yövyn _____ yötä.
Voitteko ehdottaa toista hotellia?
Onko teillä turvasäilöä?
...turvalokeroita?
Kuuluuko aamiainen/illallinen hintaan?
Mihin aikaan on aamiainen/illallinen?
Olkaa hyvä ja siivotkaa huoneeni.
Voitteko herättää minut kello _____?
Haluaisin kirjautua ulos.

pesuhuone?basadanlatnja

Hyväksyttekö euroja?
Hyväksyttekö Amerikan dollareita?
Voinko maksaa luottokortilla?
Voiko teillä vaihtaa rahaa?
Missä voin vaihtaa rahaa?
Voiko teillä vaihtaa matkashekkejä?
Missä voin vaihtaa matkashekkejä?
Mikä on vaihtokurssi?
Missä on
Gos lea

rahaa: ruđa

Syöminen

muokkaa
Pöytä yhdelle/kahdelle kiitos.
Saisinko ruokalistan?
Voinko nähdä keittiön?
Onko teillä paikallisia erikoisuuksia?
Olen kasvissyöjä.
En syö sianlihaa.
En syö naudanlihaa.
Voitteko tehdä siitä kevyttä?
päivän ateriaa
à la carte
aamiainen
lounas
illallinen
Saisinko _____.
Saisinko jotain _____n kanssa.
kana
naudanliha
poro
boazu
kala
silli
silakka
kinkku
makkara
juusto

lohi : luossa sokeria, sokerin : sohkkara

RAVINTOLASSA: Maid don válddát? -> Mitä sinä otat? Mun válddán gáfe. -> Minä otan kahvia. Maid don jugat? -> Mitä sinä juot? Mun jugan čázi. -> Minä juon vettä. Maid don áiggut? -> Mitä sinä haluat? Mun áiggun guollemáli. -> Minä haluan kalakeittoa. Leago vilgesviidni? -> Onko valkoviiniä? De lea/ Ii leat. Kyllä on/ Ei ole. ____________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Täytyy = Ferte >< syödä, syömään = borrat >< pöydässä = beavddis >< haluaa (yks.3. pers.) = áigu >< yhden, yhtä = ovtta >< viinerin, viineriä = vienergáhku >< voileipää, voileivän = vuodjaláibbi >< maitoa, maidon = mielkki >< Onko jano? Millä juot = Leago goiku? Mainna jugat? >< Lasku = Rehket

____________________________________________________________________________________________________________________________________________________

BORRANBEAVDDIS/RUOKAPÖYDÄSSÄ En voi syödä kalaa! -> Mun in sáhte borrat guoli! >< Minulla on nälkä/jano. -> Mus lea nealgi/goiku. >< Mun liikon birgui. -> Pidän lihasta. >< Mun áiggun... -> Minä haluan... >< Mun válddán... -> Minä otan... >< Oaččongo láibbi? -> Saanko leipää? >< Attášitgo sáltti? -> Antaisitko suolaa? >< Maid don válddát? -> Mitä sinä otat? >< Leage buorre! = Ole hyvä! Giitu (eatnat)! = Kiitos (paljon) ! ____________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Leago nealgi? Mainna / maiguin boradat? Onko nälkä? Millä syöt? >< tallearka = lautanen >< baste = lusikka >< niibi = veitsi >< gáffal = haarukka >< Mun boradan basttiin. = Minä ruokailen lusikalla. ><...

Baarit

muokkaa
Myyttekö alkoholia?
Onko teillä pöytiintarjoilua?
Yksi olut/kaksi olutta kiitos.
Lasi puna-/valkoviiniä kiitos.
Yksi tuoppi kiitos.
Yksi pullo kiitos.
_____-_____, kiitos.
viskiä
vodkaa
rommia
vettä
soodavettä
tonic-vettä
appelsiinimehua
kolaa
Onko teillä pikkupurtavia?
Yksi vielä, kiitos.
Okta vel, giitu.
Toinen kierros, kiitos.
Mihin aikaan suljette?

Ostokset

muokkaa
Onko teillä tätä minun koossani?
Paljonko tämä maksaa?
Se on liian kallis.
Miten olisi _____?
kallis
halpa
Minulla ei ole varaa siihen.
En tahdo sitä.
Huijaatte minua.
En ole kiinnostunut.
Hyvä, otan sen.
Voinko saada muovipussin?
Lähetättekö tavaroita myös (ulkomaille)
Tarvitsen...
...hammastahnaa.
...hammasharjan.
...tampooneita.
...saippuaa.
...shampoota.
...särkylääkettä.
...flunssalääkettä.
...vatsalääkettä.
...partaterän.
...sateenvarjon.
...aurinkovoidetta.
...postikortin.
...postimerkkejä.
...pattereita.
...kirjepaperia.
...kynän.
...suomenkielisiä kirjoja.
...suomenkielisiä lehtiä.
...suomenkielisen sanomalehden.
...englanti-suomi sanakirjan.

Ajaminen

muokkaa
Haluaisin vuokrata auton.
Voinko saada vakuutuksen?
stop
yksisuuntainen
antaa tietä/'kolmio'
ei pysäköintiä
nopeusrajoitus
bensa-asema
bensiini
diesel

Virkavalta

muokkaa
En ole tehnyt mitään väärää.
Se oli väärinkäsitys.
Minne viette minut?
Olenko pidätetty?
Olen Suomen kansalainen.
Haluan puhua Suomen/EU
n suurlähetystön kanssa:
Haluan puhua lakimiehelle.
Voinko vain maksaa sakot nyt?

Opi lisää

muokkaa

Bora bierggu. Syö lihaa/liha. Boran bierggu. Syön lihan / lihaa. Leago biergu? Ii leat biergu. Onko lihaa? Ei ole lihaa? Biergu lea rehpos. Liha on repussa. Mii/Gii mikä, kuka Man/Maid/Gean mitä, ketä;kenet Man/Gean minkä, kenen Masa/Gosa/Geasa mille, mihin, kenelle Mas/Geas/Gos millä, kenellä, missä Mainna/Geainna millä, minkä / kenen kanssa Manin/Geanin miksi, minä, keneksi, millaiseksi, millaisena

Diftongit

muokkaa

Saamen kielessä on neljä diftongia: ie, ea, uo, oa. Ne oikenevat seuraavasti: ie > i, ea > e, uo > u, oa > o __________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Mun lean eret Ohcejogas.

Olen kotoisin Utsjoelta. >< Kun sanan perässä on t-kirjain esim; vuot = taas >< Niin se lausutaan Vuoht. >< muitalit = kertoa = muihtaliht