Italian [[substantiivi|substantiiveilla]] on kaksi sukua, maskuliini ja feminiini. Sanan suvun voi jokseenkin päätellä sen viimeisestä kirjaimesta: ''-o''-päätteiset sanat ovat yleensä maskuliineja, ja ''-a''-päätteiset sanat feminiinejä. Sen sijaan ''-e''-päätteiset substantiivit voivat olla kumpaa sukua tahansa. Myös jotkin merkitykset vaikuttavat sanan sukuun: esimerkiksi useimmat maat ovat feminiinejä ja kielet maskuliineja. Samaten miespuolista olentoa tai ammatinharjoittajaa kuvaavat sanat ovat yleensä maskuliineja, ja naispuolista olentoa tai ammatinharjoittajaa kuvaavat sanat feminiinejä. Sanan suku vaikuttaa yksikössä artikkelien ja pronominien valintaan, sekä adjektiivien taipumiseen. Maskuliinien säännöllinen monikko muodostetaan korvaamalla pääte ''-o'' päätteellä ''-i'' ja feminiinien pääte ''-a'' päätteellä ''-e''. Pääte ''-e'' korvataan päätteellä ''-i'' molemmissa suvuissa.
