Ero sivun ”Afrikka” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
imported>(WT-fi) Ypsilon →Alueet: (Import from wikitravel.org/fi) |
(Import from wikitravel.org/fi) |
||
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|käsittelee Afrikan maanosaa. Afrikka tai Africa on myös eräs [[Africa|antiikin ajan provinssi]].}}
{{Maanosa
| nimi = Afrikka
| kuva = Africa (orthographic projection).svg
| kuvateksti =
| leveys =
| pinta-ala = 30221532
| väkiluku = 1000010000
| väestötiheys = 30.51
| valtioita = 54 ([[Luettelo valtioista maanosan mukaan#Afrikka|luettelo valtioista]])
| kielet =
| aikavyöhyke = UTC-1 – UTC+4
| suurimmat kaupungit =
}}
'''Afrikka''' on maailman toiseksi suurin [[maanosa]]. Sen pinta-ala on 30 065 000 km², joka on 20,3 % [[Maa]]n maapinta-alasta. Afrikan yli miljardi asukasta muodostavat noin 14,8 % ihmiskunnasta.
Afrikka on luonnonvaroiltaan vauras, mutta taloudeltaan köyhä maanosa. Afrikassa kulminoituvat monet maailman pahimmista ongelmista, kuten [[köyhyys]], [[AIDS]], ruoan ja veden puute ja huono hallinto. Afrikkalaiset kärsivät vuosisadan [[siirtomaat|siirtomaajärjestelmästä]] ja tätä ennen orjuudesta. Pääosa maaosan maista itsenäistyi 1960-luvulla. [[Sota|Sodat]], epävakaus ja väestönkasvu koettelevat maanosaa nykyäänkin.
== Etymologia ==
Sana "Afrikka" tuli eurooppalaiseen kielenkäyttöön muinaisilta roomalaisilta, jotka kutsuivat mantereen pohjoisosaa nimellä ''Africa terra'' - "afrien maa" (monikko ''afri'', yksikkö ''afer''). African provinssi, jonka pääkaupunki oli [[Karthago]], sijoittui nykyisen [[Tunisia]]n paikkeille. Afrit olivat heimo, mahdollisesti [[berberit|berbereitä]], joka vaelsi [[Karthago]]n seudulla.
''Afer''-nimen alkuperä saattaa olla [[foinikian kieli|foinikian kielen]] sanassa ''afar'', pöly.{{lähde}} Muita esitettyjä, epäuskottavampia teorioita nimelle ''Africa'' ovat [[latina|latinan kielen]] ''aprica'', "aurinkoinen" ja [[kreikan kieli|kreikan kielen]] ''aphrike'', "ilman kylmää".{{lähde}}
==Maantiede==
[[Tiedosto:Africa satellite plane.jpg|thumb|right|200px|Satelliittikuva Afrikasta.]]
[[Tiedosto:Africa-regions.png|250px|thumb|Afrikan alueet
{{legend|#2FEB16|[[Länsi-Afrikka]]}}
{{legend|#0000AA|[[Pohjois-Afrikka]]}}
{{legend|#FF00FF|[[Keskinen Afrikka|Keski-Afrikka]]}}
{{legend|#ffa500|[[Itä-Afrikka]]}}
{{legend|#FF0000|[[Eteläinen Afrikka]]}}]]
Afrikka on laajin eteläiselle pallonpuoliskolle ulottuvista mantereista. Euroopasta sen erottaa [[Välimeri]], [[Aasia]]an sen yhdistää koillisessa Suezin kannas, jonka poikki johtaa 163 kilometrin pituinen [[Suezin kanava]].<ref>Drysdale, Alasdair and Gerald H. Blake. (1985) ''The Middle East and North Africa'', Oxford University Press US. ISBN 0-19-503538-0.</ref>
Afrikan pohjoisimmasta kohdasta, [[Ras ben Sakka]]sta [[Tunisia]]ssa (37°21' N), eteläisimpään, [[Cape Agulhas]]iin [[Etelä-Afrikka|Etelä-Afrikassa]] on suunnilleen 8 000 km.<ref>Lewin, Evans. (1924) ''Africa'', Clarendon press.</ref> Manteren läntisimmästä kohdasta, Cap Verden niemimaasta [[Senegal]]issa<!--ei sama kuin samanniminen saarivaltio-->, 17°33'22" W, itäisipään kohtaan [[Sar Hafun]]iin [[Somalia]]ssa, 51°27'52" E, on noin 7 400 km.<ref name=MW>(1998) ''Merriam-Webster's Geographical Dictionary (Index)'', Merriam-Webster. pp. 10–11. ISBN 0-87779-546-0.</ref>
Afrikan rantaviivan pituus on noin 26 000 km. Muihin maanosiin ja varsinkin Eurooppaan verrattuna Afrikan rannikot ovat melko suoria, ilman laajoja niemimaita tai lahtia, ja vaikka Euroopan pinta-ala onkin vain noin kolmasosa Afrikan pinta-alasta, on Euroopan rannikko kaikkiaan pidempi, noin 32 000 km.<ref name=MW />
Afrikan itärajana on [[Punainenmeri]]. [[Geologia]]ssa Afrikkaan luetaan toisinaan myös [[Arabian niemimaa]], sillä [[Zagros]]-vuoret [[Iran]]issa sekä [[Anatolia]]n vuoret sijaitsevat [[Afrikan laatta|Afrikan]] ja [[Euraasian laatta|Euraasian mannerlaattojen]] rannalla. Pohjois-Afrikkaa ja [[Lounais-Aasia]]a yhdistävät toisiinsa myös yhtäläiset luonnonolot kuten laajat [[autiomaa]]t sekä kielellisesti molemmilla alueilla puhuttavat [[afroaasialaiset kielet]], joista levinnein on [[arabian kieli|arabia]].
===Ilmasto===
[[Tiedosto:Vegetation Africa.png|thumb|left|Afrikan kasvillisuusvyöhykkeet.]]
Suurin osa Afrikkaa kuuluu [[tropiikki|trooppiseen]] ilmastovyöhykkeeseen, pohjoisimmat ja eteläisimmät alueet [[subtropiikki|subtrooppiseen]].
[[Päiväntasaaja]] kulkee Afrikan poikki. Sen läheisyydessä, varsinkin [[Kongo (joki)|Kongo-joen]]valuma-alueella, on trooppista [[sademetsä]]ä. Päiväntasaajalta kauemmas edettäessä sademäärät vähenevät, ja sekä sademetsävyöhykkeen pohjois- että eteläpuolella on ensin laajoja [[savanni|savanneja]], kauempana [[aro]]ja ja lopulta [[autiomaa]]ta. Pohjois-Afrikassa [[Kravun kääntöpiiri]]n molemmin puolin onkin maailman laajin autiomaa, [[Sahara]]. Myös eteläisellä pallonpuoliskolla on [[Kauriin kääntöpiiri]]n läheisyydessä autiomaita kuten [[Kalahari]] ja [[Namib]]. [[Itä-Afrikka|Itä-Afrikan]] vuoristoseuduilla on paikoitellen päiväntasaajan tienoillakin savannia ja jopa autiomaata. Kapealla vyöhykkeellä Afrikan pohjoisrannikolla samoin kuin manteren eteläisimmässä osassa vallitsee [[välimerenilmasto]].
===
[[Image:Male lion on savanna.jpg|thumb|Leijona savannilla [[Ngorongoro]]n suojelualueella [[Tansania]]ssa.]]
[[Holoseenin joukkotuho]] vaikutti Afrikassa vähemmän kuin muissa maanosissa. Osittain tämän vuoksi Afrikka onkin tullut tunnetuksi monimuotoisesta eläimistöstään. Siellä on maailman muihin alueisiin verrattuna huomattavan paljon suurikokoisia eläimiä, varsinkin nisäkkäitä. Sellaisia ovat [[petoeläimet|petoeläimistä]] [[leijona]], [[leopardi]] ja [[hyeena]], kasvissyöjistä esimerkiksi [[afrikannorsu]], [[kirahvi]], [[virtahepo]] ja [[sarvikuono]]. Afrikassa on myös suuri joukko [[antiloopit|antilooppilajeja]] sekä [[kädelliset|kädellisiä]] kuten [[paviaanit]] sekä [[ihmisapinat|ihmisapinoihin]] kuuluvat [[simpanssi]]t ja [[gorilla]]t.
Afrikassa on myös suuria lintuja kuten [[strutsi]]t sekä matelijoita kuten [[krokotiilit]].
===
Yhdistyneiden kansakuntien ympäristöohjelmassa ([[UNEP]]) on todettu, että Afrikassa [[metsien tuhoutuminen|metsät tuhoutuvat]] noin kaksi kertaa nopeammin kuin muualla.<ref>[http://www.africanews.com/site/list_messages/18831 Deforestation reaches worrying level – UN]. AfricaNews. 11.6.2008.</ref> On jopa väitetty, että 90 prosenttia Länsi-Afrikan alkuperäisistä metsistä olisi jo tuhoutunut.<ref>[http://www.afrol.com/features/10278 Forests and deforestation in Africa – the wasting of an immense resource]. afrol News.</ref> [[Madagaskar]]in alkuperäisistä metsistä 90 prosenttia on tuhoutunut sen jälkeen, kun ihmiset asuttivat saaren noin 2000 vuotta sitten.<ref>[http://www.nationalgeographic.com/wildworld/profiles/terrestrial/at/at0118.html Terrestrial Ecoregions – Madagascar subhumid forests (AT0118)], National Geographic.</ref> Noin 65 % Afrikan viljelysmaasta kärsii maaperän köyhtymisestä.<ref>[http://www.independent.co.uk/news/world/africa/nature-laid-waste-the-destruction-of-africa-844370.html Nature laid waste: The destruction of Africa]. The Independent. 11.6.2008.</ref>
==
{{Päivitettävä|Etelä-Sudan puuttuu.}}
<!--{{editnote | Afrikan maanosan valtiot sekä niiden pinta-alat ja väentiheys-->
{|<!-- This table keeps maps to the right, to not overlap the
--> width=650px style="float:right; margin-right:0.0em;"
|-
|}<!--end thumbnails-->
<!--begin country info tables-->
{| border="1" cellpadding="4" cellspacing="0" style="border:1px solid #aaa; border-collapse:collapse"
|- bgcolor="#ECECEC"
! Valtio
! [[Pinta-ala]]<br />(km²)
! [[Asukasluku]]<br />(2009) <small>ellei muuta mainita</small>
! [[Väestötiheys]]<br />(as. / km²)
! [[Pääkaupunki]]
! Viralliset kielet
! Valtiomuoto
! Valuutta
|-
| style="background:#eee;" | '''[[Itä-Afrikka]]''':
| align="right" style="background:#eee;" | '''6 384 904'''
| align="right" style="background:#eee;" | '''316 053 651'''
| align="right" style="background:#eee;" | '''49,5'''
| align="right" style="background:#eee;" |
| align="right" style="background:#eee;" |
| align="right" style="background:#eee;"|
| align="right" style="background:#eee;" |
|-
| {{Burundi}}
| align="right" | 27 830
| align="right" | 8 988 091<ref name="uscen">[http://www.census.gov/cgi-bin/ipc/idbrank.pl USCensusBureau: Countries and Areas Ranked by Population: 2009]</ref>
| align="right" | 322,9
| [[Bujumbura]]
| [[kirundi |kirundi]], [[Ranskan kieli|ranska]]
| tasavalta
|[[Burundin frangi]]
|-
| {{Komorit}}
| align="right" | 2 170
| align="right" | 752 438<ref name="uscen"/>
| align="right" | 346,7
| [[Moroni]]
| [[škimoron kieli|škimoro]], [[Ranskan kieli|ranska]], [[arabian kieli|arabia]]
| tasavalta
|[[Komorien frangi]]
|-
| {{Djibouti}}
| align="right" | 23 000
| align="right" | 516 055<ref name="uscen"/>
| align="right" | 22,4
| [[Djibouti (kaupunki)|Djibouti]]
| [[Ranskan kieli|ranska]], [[arabian kieli|arabia]]
| tasavalta
|[[Djiboutin frangi]]
|-
| {{Eritrea}}
| align="right" | 121 320
| align="right" | 5 647 168<ref name="uscen"/>
| align="right" | 46,5
| [[Asmara]]
| [[tigrinja]], [[arabian kieli|arabia]]
|tasavalta
|[[Eritrean nafka]]
|-
| {{Etiopia}}
| align="right" | 1 127 127
| align="right" | 85 237 338<ref name="uscen"/>
| align="right" | 75,6
| [[Addis Abeba]]
| [[amharan kieli|amhara]]
|tasavalta
|[[Etiopian birr]]
|-
| {{Kenia}}
| align="right" | 582 650
| align="right" | 39 002 772<ref name="uscen"/>
| align="right" | 66,0
| [[Nairobi]]
| [[swahilin kieli|swahili]], [[englannin kieli|englanti]]
|tasavalta
|[[Kenian šillinki]]
|-
| {{Madagaskar}}
| align="right" | 587 040
| align="right" | 20 653 556<ref name="uscen"/>
| align="right" | 35,1
| [[Antananarivo]]
| [[ranskan kieli|ranska]], [[malagassi]]
| tasavalta
|[[Madagaskarin ariary]]
|-
| {{Malawi}}
| align="right" | 118 480
| align="right" | 14 268 711<ref name="uscen"/>
| align="right" | 120,4
| [[Lilongwe]]
| [[njandža]], [[englannin kieli|englanti]]
|tasavalta
|[[Malawin kwacha]]
|-
| {{Mauritius}}
| align="right" | 2 040
| align="right" | 1 284 264<ref name="uscen"/>
| align="right" | 629,5
| [[Port Louis]]
| [[englannin kieli|englanti]]
|tasavalta
|[[Mauritiuksen rupia]]
|-
| {{Ranskan lippu}} [[Mayotte]] (Ranska)
| align="right" | 374
| align="right" | 223 765<ref name="uscen"/>
| align="right" | 489,7
| [[Mamoudzou]]
| [[ranskan kieli|ranska]]
|merentakainen paikallishallintoalue
|[[euro]]
|-
| {{Mosambik}}
| align="right" | 801 590
| align="right" | 21 669 278<ref name="uscen"/>
| align="right" | 27,0
| [[Maputo]]¨
|[[portugalin kieli|portugali]]
|tasavalta
|[[Mosambikin metical]]
|-
| {{Ranskan lippu}} [[Réunion]] (Ranska)
| align="right" | 2 512
| align="right" | 743 981 ''(2002)''
| align="right" | 296,2
| [[Saint-Denis de la Réunion]]
| [[ranskan kieli|ranska]]
|mertentakainen departementti
|[[euro]]
|-
| {{Ruanda}}
| align="right" | 26 338
| align="right" | 10 473 282<ref name="uscen"/>
| align="right" | 397,6
| [[Kigali]]
|[[ruandan kieli|ruanda]], [[ranskan kieli|ranska]], [[englannin kieli|englanti]]
|tasavalta
|[[Ruandan frangi]]
|-
| {{Seychellit}}
| align="right" | 455
| align="right" | 87 476<ref name="uscen"/>
| align="right" | 192,2
| [[Victoria (Seychellit) |Victoria]]
| [[englannin kieli|englanti]]
|tasavalta
|[[Seychellien rupia]]
|-
| {{Somalia}}
| align="right" | 637 657
| align="right" | 9 832 017<ref name="uscen"/>
| align="right" | 15,4
| [[Mogadishu]]
| [[somalian kieli|somalia]], [[arabian kieli|arabia]]
| tasavalta
|[[Somalian šillinki]]
|-
| {{Tansania}}
| align="right" | 945 087
| align="right" | 41 048 532<ref name="uscen"/>
| align="right" | 43,3
| [[Dodoma]]
|[[englannin kieli|englanti]], [[swahilin kieli|swahili]]
|tasavalta
|[[Tansanian šillinki]]
|-
| {{Uganda}}
| align="right" | 236 040
| align="right" | 32 369 558<ref name="uscen"/>
| align="right" | 137,1
| [[Kampala]]
|[[englannin kieli|englanti]], [[swahilin kieli|swahili]]
|tasavalta
|[[Ugandan šillinki]]
|-
| {{Sambia}}
| align="right" | 752 614
| align="right" | 11 862 740<ref name="uscen"/>
| align="right" | 15,7
| [[Lusaka]]
|[[englannin kieli|englanti]]
|tasavalta
|[[Sambian kwacha]]
|-
| style="background:#eee;" | '''[[Keskinen Afrikka]]''':
| align="right" style="background:#eee;" | '''6 613 253'''
| align="right" style="background:#eee;" | '''121 585 754'''
| align="right" style="background:#eee;" | '''18,4'''
| align="right" style="background:#eee;" |
| align="right" style="background:#eee;"|
| align="right" style="background:#eee;" |
| align="right" style="background:#eee;" |
|-
| {{Angola}}
| align="right" | 1 246 700
| align="right" | 12 799 293<ref name="uscen"/>
| align="right" | 10,3
| [[Luanda]]
| [[portugalin kieli|portugali]]
|tasavalta
|[[Angolan uusi kwanza]]
|-
| {{Kamerun}}
| align="right" | 475 440
| align="right" | 18 879 301<ref name="uscen"/>
| align="right" | 39,7
| [[Yaoundé]]
| [[ranskan kieli|ranska]], [[englannin kieli|englanti]]
|tasavalta
|[[ CFA-frangi]]
|-
| {{Keski-Afrikan tasavalta}}
| align="right" | 622 984
| align="right" | 4 511 488<ref name="uscen"/>
| align="right" | 7,2
| [[Bangui]]
| [[sangon kieli|sango]], [[ranskan kieli|ranska]]
|tasavalta
|[[ CFA-frangi]]
|-
| {{Tšad}}
| align="right" | 1 284 000
| align="right" | 10 329 208<ref name="uscen"/>
| align="right" | 8,0
| [[N'Djamena]]
|[[ranskan kieli|ranska]], [[arabian kieli|arabia]]
|tasavalta
|[[ CFA-frangi]]
|-
| {{Kongon tasavalta}}
| align="right" | 342 000
| align="right" | 4 012 809<ref name="uscen"/>
| align="right" | 11,7
| [[Brazzaville]]
| [[ranskan kieli|ranska]]
|tasavalta
|[[ CFA-frangi]]
|-
| {{Kongon demokraattinen tasavalta}}
| align="right" | 2 345 410
| align="right" | 68 692 542<ref name="uscen"/>
| align="right" | 29,2
| [[Kinshasa]]
| [[ranskan kieli|ranska]]
|tasavalta
|[[Kongon frangi]]
|-
| {{Päiväntasaajan Guinea}}
| align="right" | 28 051
| align="right" | 633 441<ref name="uscen"/>
| align="right" | 22,6
| [[Malabo]]¨
| [[ranskan kieli|ranska]], [[espanjan kieli|espanja]]
|tasavalta
|[[ CFA-frangi]]
|-
| {{Gabon}}
| align="right" | 267 667
| align="right" | 1 514 993<ref name="uscen"/>
| align="right" | 5,6
| [[Libreville]]
|[[ranskan kieli|ranska]]
|tasavalta
|[[ CFA-frangi]]
|-
| {{São Tomé ja Príncipe}}
| align="right" | 1 001
| align="right" | 212 679<ref name="uscen"/>
| align="right" | 212,4
| [[São Tomé]]
|[[portugalin kieli|portugali]]
|tasavalta
|[[São Tomé ja Príncipe dobra]]
|-
| style="background:#eee;" | '''[[Pohjois-Afrikka]]''':
| align="right" style="background:#eee;" | '''8 533 021'''
| align="right" style="background:#eee;" | '''211 087 622'''
| align="right" style="background:#eee;" | '''24,7'''
| align="right" style="background:#eee;" |
| align="right" style="background:#eee;"|
| align="right" style="background:#eee;" |
| align="right" style="background:#eee;" |
|-
| {{Algeria}}
| align="right" | 2 381 740
| align="right" | 34 178 188<ref name="uscen"/>
| align="right" | 14,3
| [[Algier]]
|[[arabian kieli|arabia]]
|tasavalta
|[[Algerian dinaari]]
|-
| {{Egypti}}<small><br>[[Egypti]] sijaitsee maantieteellisesti suurimmaksi osaksi Afrikassa.[[Siinai]]n niemimaan itäinen osa kuuluu [[Aasia]]an </small><br/>
| align="right" | 1 001 450
| align="right" | 80 471 869
| align="right" | 77
| [[Kairo]]
|[[arabian kieli|arabia]]
|tasavalta
|[[Egyptin punta]]
|-
| {{Libya}}
| align="right" | 1 759 540
| align="right" | 6 310 434<ref name="uscen"/>
| align="right" | 3,6
| [[Tripoli]]
| [[arabian kieli|arabia]]
|tasavalta
|[[Libyan dinaari]]
|-
| {{Marokko}}
| align="right" | 446 550
| align="right" | 34 859 364<ref name="uscen"/>
| align="right" | 78,0
| [[Rabat]]
|[[arabian kieli|arabia]]
|monarkia
|[[Marokon dirham]]
|-
| {{Sudan}}
| align="right" | 2 505 810
| align="right" | 41 087 825<ref name="uscen"/>
| align="right" | 16,4
| [[Khartoum]]
|[[arabian kieli|arabia]]
|tasavalta
|[[Sudanin punta]]
|-
| {{Tunisia}}
| align="right" | 163 610
| align="right" | 10 486 339<ref name="uscen"/>
| align="right" | 64,1
| [[Tunis]]
| [[arabian kieli|arabia]]
|tasavalta
|[[Tunisian dinaari]]
|-
| {{Länsi-Saharan lippu}} [[Länsi-Sahara]] <small><br>Länsi-Saharan asema on kiistanalainen. Marokko hallitsee aluetta suurelta osin ja on julistanut koko alueen osaksi Marokkoa. Tätä ei tunnusteta yleisesti. Polisario on toinen aluetta omanaan pitävä ryhmä.</small><br />
| align="right" | 266 000
| align="right" | 405 210<ref name="uscen"/>
| align="right" | 1,5
| [[Laayoune]]
| [[arabian kieli|arabia]]
| tasavalta
|[[Marokon dirham]]
|-
| style="background:#eee;" | '''[[Eteläinen Afrikka|Etelä-Afrikka]]''':
| align="right" style="background:#eee;" | '''2 693 418'''
| align="right" style="background:#eee;" | '''56 406 762 '''
| align="right" style="background:#eee;" | '''20,9'''
| align="right" style="background:#eee;" |
| align="right" style="background:#eee;"|
| align="right" style="background:#eee;" |¨
| align="right" style="background:#eee;" |
|-
| {{Botswana}}
| align="right" | 600 370
| align="right" | 1 990 876<ref name="uscen"/>
| align="right" | 3,3
| [[Gaborone]]
| [[tswanan kieli|tswana]], [[englannin kieli|englanti]]
|tasavalta
|[[Botswanan pula]]
|-
| {{Lesotho}}
| align="right" | 30 355
| align="right" | 2 130 819<ref name="uscen"/>
| align="right" | 70,2
| [[Maseru]]
| [[Eteläsothon kieli|eteläsotho]]
| monarkia
|[[Lesotho loti]]
|-
| {{Zimbabwe}}
| align="right" | 390 580
| align="right" | 11 392 629<ref name="uscen"/>
| align="right" | 29,1
| [[Harare]]
|[[shona]], [[Ndebelen kieli|ndebele]], [[englannin kieli|englanti]]
|tasavalta
|[[Zimbabwen dollari]]
|-
| {{Namibia}}
| align="right" | 825 418
| align="right" | 2 108 665<ref name="uscen"/>
| align="right" | 2,6
| [[Windhoek]]
|[[englannin kieli|englanti]]
|tasavalta
|[[Namibian dollari]]
|-
| {{Etelä-Afrikka}}
| align="right" | 1 219 912
| align="right" | 49 052 489<ref name="uscen"/>
| align="right" | 40,2
| [[Kapkaupunki]] (lakiasäätävä),[[Pretoria]] (hallinnollinen),[[Bloemfontein]] (juridinen)
|[[afrikaans]], [[englannin kieli|englanti]], [[zulun kieli|zulu]], [[xhosan kieli|xhosa]], [[swazin kieli|swazi]], [[Ndebelen kieli|ndebele]], [[Sesothon kieli|eteläinen sotho]], [[Pohjoissothon kieli|pohjoinen sotho]], [[tsongan kieli|tsonga]], [[tswanan kieli|tswana]] ja [[vendan kieli|venda]]
|tasavalta
|[[Etelä-Afrikan randi]]
|-
| {{Swazimaa}}
| align="right" | 17 363
| align="right" | 1 123 913<ref name="uscen"/>
| align="right" | 64,7
| [[Mbabane]]
|[[Swazin kieli|swazi]]
|monarkia
|[[Lilangeni]]
|-
| style="background:#eee;" | '''[[Länsi-Afrikka]]''':
| align="right" style="background:#eee;" | '''6 144 013'''
| align="right" style="background:#eee;" | '''296 186 492 '''
| align="right" style="background:#eee;" | '''48,2'''
| align="right" style="background:#eee;" |
| align="right" style="background:#eee;" |
| align="right" style="background:#eee;" |
| align="right" style="background:#eee;"|
|-
| {{Benin}}
| align="right" | 112 620
| align="right" | 8 791 832<ref name="uscen"/>
| align="right" | 78,0
| [[Porto-Novo]]
|[[ranskan kieli|ranska]]
|tasavalta
|[[CFA-frangi]]
|-
| {{Burkina Faso}}
| align="right" | 274 200
| align="right" | 15 746 232<ref name="uscen"/>
| align="right" | 57,4
| [[Ouagadougou]]
|[[ranskan kieli|ranska]]
|tasavalta
|[[CFA-frangi]]
|-
| {{Kap Verde}}
| align="right" | 4 033
| align="right" | 429 474<ref name="uscen"/>
| align="right" | 107,3
| [[Praia]]
|[[portugalin kieli|portugali]]
|tasavalta
|[[Escudo|Kap Verden escudo]]
|-
| {{Norsunluurannikko}}
| align="right" | 322 460
| align="right" | 20 617 068<ref name="uscen"/>
| align="right" | 63,9
| [[Abidjan]]
|[[ranskan kieli|ranska]]
|tasavalta
|[[CFA-frangi]]
|-
| {{Gambia}}
| align="right" | 11 300
| align="right" | 1 782 893<ref name="uscen"/>
| align="right" | 157,7
| [[Banjul]]
|[[englannin kieli|englanti]]
|tasavalta
|[[Gambian dalasi]]
|-
| {{Ghana}}
| align="right" | 239 460
| align="right" | 23 832 495<ref name="uscen"/>
| align="right" | 99,5
| [[Accra]]
|[[englannin kieli|englanti]]
|tasavalta
|[[Ghanan cedi]]
|-
| {{Guinea}}
| align="right" | 245 857
| align="right" | 10 057 975<ref name="uscen"/>
| align="right" | 40,9
| [[Conakry]]
|[[ranskan kieli|ranska]]
|tasavalta
|[[Guinean syli]]
|-
| {{Guinea-Bissau}}
| align="right" | 36 120
| align="right" | 1 533 964<ref name="uscen"/>
| align="right" | 42,5
| [[Bissau]]
|[[portugalin kieli|portugali]]
|tasavalta
|[[Guinea-Bissau peso]]
|-
| {{Liberia}}
| align="right" | 111 370
| align="right" | 3 441 790<ref name="uscen"/>
| align="right" | 30,9
| [[Monrovia]]
|[[englannin kieli|englanti]]
|tasavalta
|[[Liberian dollari]]
|-
| {{Mali}}
| align="right" | 1 240 000
| align="right" | 12 666 987<ref name="uscen"/>
| align="right" | 10,2
| [[Bamako]]
|[[ranskan kieli|ranska]]
|tasavalta
|[[CFA-frangi]]
|-
| {{Mauritania}}
| align="right" | 1 030 700
| align="right" | 3 129 486<ref name="uscen"/>
| align="right" | 3,0
| [[Nouakchott]]
|[[arabian kieli|arabia]]
|tasavalta
|[[Mauritanian ouguiya]]
|-
| {{Niger}}
| align="right" | 1 267 000
| align="right" | 15 306 252<ref name="uscen"/>
| align="right" | 12,1
| [[Niamey]]
|[[ranskan kieli|ranska]]
|tasavalta
|[[CFA-frangi]]
|-
| {{Nigeria}}
| align="right" | 923 768
| align="right" | 149 229 090<ref name="uscen"/>
| align="right" | 161,5
| [[Abuja]]
|[[englannin kieli|englanti]]
|liittotasavalta
|[[Nigerian naira]]
|-
| [[Tiedosto:Flag of Saint Helena.svg|20px]] [[Saint Helena]] (Britannia)
| align="right" | 410
| align="right" | 7 637<ref name="uscen"/>
| align="right" | 14,4
| [[Jamestown (Saint Helena)|Jamestown]]
|[[englannin kieli|englanti]]
| merentakainen alue
|[[Saint Helenan punta]]
|-
| {{Senegal}}
| align="right" | 196 190
| align="right" | 13 711 597<ref name="uscen"/>
| align="right" | 69,9
| [[Dakar]]
| [[Ranskan kieli|ranska]]
| tasavalta
|[[CFA-frangi]]
|-
| {{Sierra Leone}}
| align="right" | 71 740
| align="right" | 6 440 053<ref name="uscen"/>
| align="right" | 89,9
| [[Freetown]]
| [[englannin kieli|englanti]]
| tasavalta
|[[Sierra Leonen leone]]
|-
| {{Togo}}
| align="right" | 56 785
| align="right" | 6 019 877<ref name="uscen"/>
| align="right" | 106,0
| [[Lomé]]
| [[Ranskan kieli|ranska]]
| tasavalta
|[[CFA-frangi]]
|- style=" font-weight:bold; "
| align="left" style="background:#eee;"|Yhteensä:
| align="right" style="background:#eee;"| 30 368 609
| align="right" style="background:#eee;"| 1 001 320,281
| align="right" style="background:#eee;"| 33,0
| align="right" style="background:#eee;"|
| align="right" style="background:#eee;"|
| align="right" style="background:#eee;"|
| align="right" style="background:#eee;"|
|}
==
{{lähteetön}}
[[Tiedosto:Official LanguagesMap-Africa.png|thumb|200px|Afrikan viralliset kielet
{{legend|#2FE16|[[afrikaans]]}}
{{legend|#0000AA|[[ranskan kieli|ranska]]}}
{{legend|#00AA00|[[arabian kieli|arabia]]}}
{{legend|#FF5555|[[englannin kieli|englanti]]}}
{{legend|#ffff00|Afrikan perinteiset kielet}}
{{legend|#808080|[[swahilin kieli|swahili]]}}
{{legend|#00AA00|[[portugalin kieli|portugali]]}}
{{legend|#2EE4F1|[[espanjan kieli|espanja]]}}]]
{{Pääartikkeli|[[Afrikan historia]]}}
Afrikan ''esihistoria'' alkaa aiemmin kuin minkään muun mantereen; arkeologisten löytöjen mukaan nykyihminen kehittyi Itä-Afrikassa. Esihistoriallisena aikana siellä ei sen enempää kuin muuallakaan ollut järjestäytyneitä kansallisvaltioita vaan [[Metsästäjä-keräilijät|keräilijä-metsästäjäheimot]] kuten [[sanit]] (busmannit) asuttivat mannerta.
''Historiallinen aika'' alkoi noin 3300 eaa. [[Egypti]]ssä. Muita vanhan ja antiikin ajan suuria valtioita olivat [[Nubia]]n kuningaskunta, [[Karthago]] ja [[Aksum]]. Kahden viimeisen vuosisadan aikana ennen ajanlaskumme alkua [[Rooman valtakunta]] valloitti vähitellen koko Pohjois-Afrikan. 600-luvulla alueen valloittivat [[Arabien maailmanvalta|arabit]], minkä jälkeen [[arabian kieli]] ja [[islam]] tulivat vähitellen vallitseviksi koko alueella. Myöhempinä aikoina islam on levinnyt laajalle [[Sahara]]n eteläpuolellekin, jossa kuitenkin jo aikaisemmin [[kristinusko]]on kääntynyt [[Etiopia]] on jäänyt kristilliseksi saarekkeeksi nykyaikaan saakka.
Eteläisemmässä Afrikassa tapahtui noin 2000 eaa.-1000 jaa. bantuekspansio, jossa nykyisen Länsi-Afrikan alueella [[Guineanlahti|Guineanlahdella]] asuvat [[bantut|bantukansat]] levisivät etelään Kongon ja [[Sambesi]]n sademetsiin sekä [[Kalahari]]n autiomaahan aina [[Oranjejoki|Oranjejoelle]] nykyiseen [[Etelä-Afrikka|Etelä-Afrikan]] tasavaltaan. He levittivät mukanaan [[rauta|raudan]] tekotaidon.
[[File:Religion distribution Africa crop.png|thumb|200px|Afrikan uskonnot
{{legend|#ab12bc|[[kristinusko]]}}
{{legend|#2FEB16|[[islam]]}}
{{legend|#808080|perinteiset uskonnot}}
{{legend|#FF0000|[[hindulaisuus]]}}]]
[[Tiedosto:African_language_families_en.svg|250px|thumb|Afrikan kielikunnat ja suurimmat kielet
{{legend|#204A87|[[Afroaasialaiset kielet]]}}
{{legend|#ffff00|[[Nilosaharalaiset kielet]]}}
{{legend|#E10000|[[Nigeriläis-kongolaiset kielet]] (A)}}
{{legend|#ffa500|[[Nigeriläis-kongolaiset kielet]] ([[Bantukielet|bantu]])}}
{{legend|green|[[Khoisan-kielet]]}}
{{legend|#FF00FF|[[Austronesialaiset kielet]]}}
{{legend|#0774F1|[[indoeurooppalaiset kielet]] ([[afrikaans]])}}]]
[[Tiedosto:African continent-fi.svg|thumb|200px|Afrikan poliittinen kartta.]]
[[Keskiaika|Keskiajalla]] Afrikassa oli monia kuningaskuntia kuten [[Ghanan kuningaskunta|Ghana]], [[Kanem]], [[Songhai]], [[Beninin kuningaskunta|Benin]] ja [[Malin kuningaskunta|Mali]]. Kaupankäynti oli suurta, pohjoisesta [[Sahara]]n alueelta [[karavaani]]t toivat hevosia, tekstiilejä ja Saharan kaivosten suolaa, etelästä Senegalin ja Nigerin kultaa, kolapähkinöitä ja orjia. Vauraus kasvatti kuningaskuntien varoja ja islaminuskoiset karavaanarit perustivat [[koulu]]ja ja [[moskeija|moskeijoita]]. He eivät tehneet käännytystyötä, mutta kuninkaat huomasivat heidän hyödyllisyytensä. Islamin mukana maihin levisi luku- ja kirjoitustaito. Malin kuningas [[Mansa Musa]] teki vuonna 1324 Euroopassa saakka huomiota herättäneen pyhiinvaellusmatkan [[Mekka]]an suuren ja loisteliaan seurueen kanssa
Vuonna [[1482]] portugalilaiset perustivat kauppa-aseman Guineanlahden rannalle. Pääasialliset kaupan kohteet olivat [[orja]]t, [[kulta]], [[norsunluu]] ja [[mauste]]et. Eurooppalaisten levittäytyessä [[Amerikka]]an orjia haettiin Afrikasta työvoimaksi maatiloille.
[[Turkki]] valloitti 1500-luvulla koko Pohjois-Afrikan [[Marokko]]a lukuun ottamatta. Vuonna [[1830]] se kuitenkin menetti [[Algeria]]n Ranskalle ja myöhemmin Euroopan maille muutkin afrikkalaiset alueensa, viimeisenä [[Libya]]n [[Italia]]lle vuonna [[1912]]. Samana vuonna myös siihen saakka itsenäisenä pysynyt Marokko joutui Ranskan miehittämäksi.
''[[Afrikan valloitus|Afrikan valloitukseksi]]'' kutsutaan ajanjaksoa 1880-luvulta [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäiseen maailmansotaan]]. Afrikan rannikoilla useilla Euroopan mailla oli ollut [[siirtomaa|siirtomaita]] ennestäänkin, mutta tuona aikana [[Yhdistynyt kuningaskunta]], [[Ranska]], [[Saksa]], [[Belgia]], [[Italia]], [[Portugali]] ja [[Espanja]] jakoivat keskenään lähes koko Afrikan. Maanosaan jäi lopulta vain kaksi itsenäistä valtiota, [[Liberia]] ja [[Etiopia]].
1800-luvun Euroopan teollistuneet valtiot halusivat vallata alueita, joilta ne saisivat halpoja raaka-aineita ja työvoimaa. Siirtomaiden hankkimista alettiin pitää vallan tunnusmerkkinä. Länsimaalaiset pyrkivät levittämään Afrikkaan myös omaa elämäntapaansa. Afrikkalaisilla ei katsottu olevan samaa ihmisarvoa kuin valloittajilla.
Siirtomaat itsenäistyivät toisen maailmansodan jälkeen, useimmat 1960-luvulla. Nykyisin Afrikassa on yli 50 itsenäistä valtiota. Niiden rajat ovat peräisin siirtomaa-ajalta, eivätkä perustu kansallisuuksiin tai heimoihin. Myös Afrikan maiden viralliset kielet ja useissa tapauksissa pääuskonnotkin ovat peräisin siirtomaa-ajalta.
Vuonna [[1963]] perustettiin [[Afrikan yhtenäisyysjärjestö]] OAU tukemaan Afrikan maiden yhteistyötä ja itsenäistymispyrkimyksiä. Vuonna [[2002]] sen korvasi [[Afrikan unioni]], jonka tavoitteena on tiivis taloudellinen ja poliittinen yhteistyö.
== Väestö ja kulttuuri ==
Afrikan väkiluvun arvioitiin vuonna 2006 olevan 924 miljoonaa ja vuonna 2009 yli [[miljardi]]n. Väkiluvun odotetaan kasvavan vuoteen 2025 mennessä 1,4 miljardiin.<ref>http://allafrica.com/stories/200707161491.html</ref> Afrikan väestö kasvaa noin 20 miljoonalla vuodessa. Afrikan väkiluku oli vuonna 1950 vain 260 miljoonaa eli kolmannes Euroopan silloisesta väestöstä.<ref>http://www.tiede.fi/arkisto/artikkeli.php?id=205</ref>
Pohjois-Afrikka on [[arabi]]kulttuurin leimaama ja Saharan eteläpuolella on runsaasti erilaisia mustia väestöryhmiä. [[Afrikkalainen taide]] käsittää suuren määrän erilaisia taideperintöjä. [[Afrikan ruokakulttuuri]] vaihtelee mantereen koon tähden laajalti, mutta esimerkiksi maissipuuron ja hedelmien käyttö on yhteistä monille alueille.
== Talous ==
{{Pääartikkeli|[[Afrikan talous]]}}
Afrikka on maailman asutetuista [[manner|mantereista]] selvästi köyhin ja nykyään keskimääräisesti köyhempi kuin 30 vuotta sitten.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke=African Economic Community | Osoite=http://www.einaudi.cornell.edu/Africa/outreach/pdf/African_Economic_Community.pdf | Ajankohta=sivu 1 | Julkaisija=Africa Notes | Luettu=15. joulukuuta 2007}}</ref> [[Yhdistyneet Kansakunnat|YK:n]] 175 maata käsittävässä raportissa "Human Development Report" vuodelta 2003 25 viimeistä sijaa olivat afrikkalaisia valtioita. <ref>{{Verkkoviite | Nimeke=Human Development Report 2003 | Osoite=http://hdr.undp.org/reports/global/2003/pdf/hdr03_complete.pdf | Ajankohta=sivu 240. 2003 | Julkaisija=Oxford University Press, Inc | Luettu=15. toukokuuta 2007}}</ref>
Afrikan nykyisen köyhyyden juuret ovat paikoin historiassa.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke=Conflicts in Africa | Osoite=http://www.globalissues.org/Geopolitics/Africa/Intro.asp#RootCausesofProblems | Ajankohta= | Julkaisija=Globalissues.org | Luettu=15. joulukuuta 2007}}</ref> Afrikan heikon taloudellisen tilanteen merkittävimpiä syitä ovat olleet epävakaa siirtyminen pois [[kolonialismi]]sta, [[kylmä sota]], poliittisen [[korruptio]]n kasvu ja [[despotismi]] ja [[protektionismi]]. Afrikan talouskehitys on polkenut paikallaan verrattuna [[Kiina]]n, [[Intia]]n ja [[Etelä-Amerikka|Etelä-Amerikan]] nopeaan talouskasvuun, joka on nostanut miljoonia ihmisiä [[köyhyysraja]]n yläpuolelle. Afrikan talous on jopa taantunut [[ulkomaankauppa|ulkomaankaupalla]], [[investointi|investoinneilla]] ja [[bruttokansantuote|BKT:lla]] mitattuna.{{lähde}} [[Köyhyys|Köyhyydellä]] on kauaskantoisia vaikutuksia, kuten [[eliniänodote|alhainen elinikä]], [[väkivalta]] ja epävakaus. Vuosikymmenten aikana Afrikan taloutta on yritetty useasti kasvattaa, mutta huonolla menestyksellä.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke=AIDS campaigns in South Africa | Osoite=http://www.google.com/search?q=cache:NfXePUFDFgIJ:www.focusanthro.org/archive/2005-2006/ | Ajankohta=sivu 3. | Julkaisija=Focusanthro.org | Luettu=16. joulukuuta 2007}}{{lähde tarkemmin}}</ref>
==Lähteet==
{{Viitteet}}
== Kirjallisuutta ==
* Teppo, Annika (toim.): Afrikan aika Näkökulmia Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan. Gaudeamus, 2011
* Eero Paloheimo: Tämä on Afrikka. WSOY 2007.
==Aiheesta muualla==
{{Commonscat-rivi|Africa|Afrikka}}
* {{Wikimatkat|Africa}}
{{Maanosat}}
{{Maan alueet}}
{{Afrikka}}
{{Metatieto}}
[[Luokka:Afrikka|*]]
{{Link FA|hi}}
{{Link FA|ka}}
{{Link FA|yo}}
{{Link LA|da}}
{{Link GA|ja}}
{{Link FA|krc}}
[[ace:Afrika]]
[[kbd:Африкэ]]
[[af:Afrika]]
[[ak:Afrika]]
[[als:Afrika]]
[[am:አፍሪቃ]]
[[ang:Affrica]]
[[ar:أفريقيا]]
[[an:Africa]]
[[arc:ܐܦܪܝܩܐ]]
[[roa-rup:Africa]]
[[frp:Africa]]
[[as:আফ্ৰিকা]]
[[ast:África]]
[[gn:Afrika]]
[[ay:Aphrika]]
[[az:Afrika]]
[[bjn:Aprika]]
[[id:Afrika]]
[[ms:Afrika]]
[[bm:Afrika]]
[[bn:আফ্রিকা]]
[[zh-min-nan:Hui-chiu]]
[[map-bms:Afrika]]
[[jv:Afrika]]
[[su:Afrika]]
[[ba:Африка]]
[[be:Афрыка]]
[[be-x-old:Афрыка]]
[[bcl:Aprika]]
[[bar:Afrika]]
[[bo:ཨ་ཧྥེ་རི་ཁ།]]
[[bs:Afrika]]
[[br:Afrika]]
[[bg:Африка]]
[[ca:Àfrica]]
[[ceb:Aprika]]
[[cv:Африка]]
[[cs:Afrika]]
[[ny:Africa]]
[[sn:Africa]]
[[co:Africa]]
[[cy:Affrica]]
[[da:Afrika]]
[[pdc:Afrikaa]]
[[de:Afrika]]
[[nv:Naakaii Łizhiní Bikéyah]]
[[dsb:Afrika]]
[[dz:ཨཕ་རི་ཀ་]]
[[et:Aafrika]]
[[el:Αφρική]]
[[en:Africa]]
[[es:África]]
[[eo:Afriko]]
[[ext:África]]
[[eu:Afrika]]
[[fa:آفریقا]]
[[hif:Africa]]
[[fo:Afrika]]
[[fr:Afrique]]
[[
[[ff:Afirik]]
[[fur:Afriche]]
[[ga:An Afraic]]
[[gv:Yn Affrick]]
[[sm:Aferika]]
[[gag:Afrika]]
[[gd:Afraga]]
[[gl:África]]
[[gan:非洲]]
[[ki:Abĩrika]]
[[glk:آفریقا]]
[[gu:આફ્રિકા]]
[[got:𐌰𐍆𐌰𐍂𐌻𐌰𐌽𐌳]]
[[hak:Fî-chû]]
[[xal:Априк]]
[[ko:아프리카]]
[[ha:Afirka]]
[[haw:‘Apelika]]
[[hy:Աֆրիկա]]
[[hi:अफ़्रीका]]
[[
[[hr:Afrika]]
[[io:Afrika]]
[[ig:Afrịka]]
[[ilo:Áprika]]
[[ia:Africa]]
[[ie:Africa]]
[[iu:ᐊᑉᕆᖄ]]
[[os:Африкæ]]
[[zu:IAfrika]]
[[is:Afríka]]
[[it:Africa]]
[[
[[kl:Afrika]]
[[kn:ಆಫ್ರಿಕಾ]]
[[pam:Aprika]]
[[ka:აფრიკა]]
[[ks:اَفریٖقہ]]
[[csb:Afrika]]
[[kk:Африка]]
[[kw:Afrika]]
[[rw:Afurika]]
[[ky:Африка]]
[[mrj:Африка]]
[[sw:Afrika]]
[[kv:Африка]]
[[kg:Afelika]]
[[ht:Afrik]]
[[ku:Afrîka]]
[[lad:Afrika]]
[[lez:Африка]]
[[lo:ອາຟຣິກກາ]]
[[la:Africa]]
[[ltg:Afrika]]
[[lv:Āfrika]]
[[to:ʻAfelika]]
[[lb:Afrika]]
[[lt:Afrika]]
[[lij:Africa]]
[[li:Afrika]]
[[ln:Afríka]]
[[jbo:frikytu'a]]
[[lmo:Africa]]
[[hu:Afrika]]
[[mk:Африка]]
[[mg:Afrika]]
[[ml:ആഫ്രിക്ക]]
[[krc:Африка]]
[[mt:Afrika]]
[[mi:Āwherika]]
[[mr:आफ्रिका]]
[[xmf:აფრიკა]]
[[arz:افريقيا]]
[[mzn:آفریخا]]
[[cdo:Hĭ-ciŭ]]
[[mwl:África]]
[[koi:Африка]]
[[mdf:Африкань]]
[[mn:Африк]]
[[my:အာဖရိက]]
[[nah:Africa]]
[[nl:Afrika]]
[[nds-nl:Afrika]]
[[ne:अफ्रीका]]
[[new:अफ्रिका]]
[[ja:アフリカ]]
[[nap:Africa]]
[[frr:Afrikoo]]
[[pih:Afreka]]
[[no:Afrika]]
[[nn:Afrika]]
[[nrm:Afrique]]
[[nov:Afrika]]
[[oc:Africa]]
[[mhr:Африка]]
[[or:ଆଫ୍ରିକା]]
[[om:Afrikaa]]
[[uz:Afrika]]
[[pa:ਅਫ਼ਰੀਕਾ]]
[[pag:Afrika]]
[[pnb:افریقہ]]
[[pap:Afrika]]
[[ps:افريقا]]
[[km:អាហ្វ្រិក]]
[[pcd:Afrike]]
[[pms:Àfrica]]
[[nds:Afrika]]
[[pl:Afryka]]
[[pnt:Αφρικήν]]
[[pt:África]]
[[kaa:Afrika]]
[[crh:Afrika]]
[[ro:Africa]]
[[rm:Africa]]
[[qu:Aphrika]]
[[ru:Африка]]
[[rue:Африка]]
[[sah:Африка]]
[[se:Afrihkká]]
[[sa:अफ्रीका]]
[[sg:Afrîka]]
[[sc:Àfrica]]
[[sco:Africae]]
[[stq:Afrikoa]]
[[st:Afrika]]
[[nso:Afrika]]
[[tn:Aferika]]
[[sq:Afrika]]
[[scn:Àfrica]]
[[si:අප්රිකාව]]
[[simple:Africa]]
[[ss:Í-Afríka]]
[[sk:Afrika]]
[[sl:Afrika]]
[[cu:Афрїка]]
[[szl:Afrika]]
[[so:Afrika]]
[[ckb:ئەفریقا]]
[[srn:Afrka]]
[[sr:Африка]]
[[sh:Afrika]]
[[sv:Afrika]]
[[
[[ta:ஆப்பிரிக்கா]]
[[kab:Tafriqt]]
[[roa-tara:Afriche]]
[[tt:Африка]]
[[te:ఆఫ్రికా]]
[[tet:Áfrika]]
[[th:ทวีปแอฟริกา]]
[[vi:Châu Phi]]
[[tg:Африқо]]
[[tpi:Aprika]]
[[chr:ᎬᎿᎦᏍᏛ]]
[[chy:Mo'hetaneho'e]]
[[ve:Afurika]]
[[tr:Afrika]]
[[tk:Afrika]]
[[uk:Африка]]
[[ur:افریقہ]]
[[ug:ئافرىقا]]
[[vec:Àfrica]]
[[vep:Afrik]]
[[fiu-vro:Afriga]]
[[wa:Afrike]]
[[zh-classical:阿非利加洲]]
[[vls:Afrika]]
[[war:Aprika]]
[[wo:Afrig]]
[[wuu:非洲]]
[[ts:Afrika]]
[[yi:אפריקע]]
[[yo:Áfríkà]]
[[zh-yue:非洲]]
[[diq:Afrika]]
[[zea:Afrika]]
[[bat-smg:Afrėka]]
[[zh:非洲]]
| |||