Wikimatkat

Ero sivun ”Saksa” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
(Import from wikitravel.org/fi)
imported>(WT-fi) Roquai
p Kumottu muokkaus 32671, jonka teki 217.209.82.165 (keskustelu), no ei nyt näin, ei wikipedia-artikkeleita (Import from wikitravel.org/fi)
Rivi 1:
{{quickbar
{{poistettava}}
| image=[[Image:Berlin Brandenburger Tor Nacht.jpg|noframe|250px]]
{{Lupaava}}
| location=[[Image:LocationGermany.png|noframe|250px]]
{{Valtion_tiedot
| flag=[[Image:gm-flag.png]]
| koko-nimi = Bundesrepublik Deutschland <br> Saksan liittotasavalta
| capital=[[Berliini]]
| nimi-genetiivissä = Saksan
| government=liittotasavalta
| lippu = [[Tiedosto:Flag of Germany.svg|125px|Saksan lippu]]
| currency=Euro (EUR)
| vaakuna = [[Tiedosto:Coat of Arms of Germany.svg|125px|Saksan vaakuna]]
| area=357,021 km <sup>2</sup>
| sijainti = [[Tiedosto:EU-Germany.svg|300px]]
| population=82,411,000 (2006)
| valtiomuoto = [[liittovaltio|liittotasavalta]]
| religion= protestantteja 39%, katolilaisia 31%, ateisteja 25%, muslimeja 4%, muita
| valtionpäämiehen-nimike = [[Saksan liittopresidentti|Liittopresidentti]] <br> [[Saksan liittokansleri|Liittokansleri]]
| language=[[Saksan matkasanakirja|saksa]]
| nykyinen-valtionpäämies = [[Joachim Gauck]] <br> [[Angela Merkel]] ([[Saksan kristillisdemokraattinen unioni|CDU]])
| electricity=220 V 50 Hz, Eurooppalainen pistoke
| pääkaupunki = [[Berliini]] (''Berlin'') (3 496 082 as.)<ref name="statistik-berlin">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.statistik-berlin-brandenburg.de//Publikationen/OTab/2012/OT_A01-01-00_124_201110_BE.pdf | Nimeke = Bevölkerungsstand in Berlin am 31. Oktober 2011 nach Bezirken | Tiedostomuoto = pdf | Ajankohta = 31.10.2011 | Julkaisupaikka = Berliini | Julkaisija = Amt für Statistik Berlin-Brandenburg | Viitattu = 4.3.2012 | Kieli = {{de}} }}</ref>
| callingcode=+49
| pääkaupungin-koordinaatit = {{coord|52|30|N|13|23|E}}
| tld=.de
| muut-kaupungit = [[Hampuri]] (1 738 483 as.), <br> [[München]] (1 280 982 as.), <br> [[Köln]] (1 024 346 as.), <br> [[Frankfurt am Main|Frankfurt]] (667 330 as.), <br> [[Essen]], <br> [[Stuttgart]] (600 068 as.), <br> [[Dortmund]], <br> [[Düsseldorf]], <br> [[Bremen]] <br> [[Luettelo Saksan kaupungeista|lisää kaupunkeja]]
| timezone=UTC +1
| pinta-ala = 357 022
| alan-sijaluku = 61
| vesipinta-ala = 2,4 %
| väestönlaskentavuosi = 2011
| väkiluku = 81 859 000<ref>http://www.statistik-portal.de/Statistik-Portal/de_zs01_bund.asp</ref>
| väkiluvun-sijaluku = 16
| väestötiheys = 229,3
| väestönkasvu = 0,11<ref>http://www.statistik-portal.de/Statistik-Portal/de_zs01_bund.asp</ref>
| väestönkasvuvuosi = 2011
| viralliset-kielet = [[Saksan kieli|saksa]]
| valuutta = [[euro]] (€)
| valuuttatunnus = EUR
| bkt-vuosi = 2010
| bkt-sija = 6
| bkt = 2 940 miljardia [[Yhdysvaltain dollari|USD]]<ref name="CIA"/>
| bkt-per-asukas = 35 700 USD
| hdi = {{ValtioHDI|DE}}<ref name="hdr">{{ValtioHDI|LÄHDE}}</ref>
| hdi-vuosi = {{ValtioHDI|Vuosi}}
| hdi-sija = {{ValtioHDISija|DE}}
| maatalous = 0,9<ref name="CIA"/>
| palvelut = 71,3<ref name="CIA"/>
| teollisuus = 27,8<ref name="CIA"/>
| aikavyöhyke = +1
| kesäaika = UTC+2
| itsenäisyystapahtumat = Luominen/yhdistyminen:
| itsenäisyysvuodet =[[Verdunin sopimus]]: [[843]] <br> Keisarikunta: [[18. tammikuuta]] [[1871]]<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Harri Rinta-aho, Marjaana Niemi, Päivi Siltala-Keinänen & Olli Lehtonen| Nimeke = Historian Tuulet 7 | Vuosi =2004 | Sivu = 63| Selite = | Julkaisija = Otava| Tunniste = }}</ref> <br> Liittotasavalta: [[23. toukokuuta]] [[1949]] <br> Yhdistyminen: [[3. lokakuuta]] [[1990]]
| lyhenne = DE, DEU
| ajoneuvo = D
| lentokone = D
| verkkotunnus = .de
| suuntanumero = 49
| motto = Einigkeit und Recht und Freiheit <br> (Yhtenäisyys, oikeus ja vapaus)
| kansallislaulu = [[Das Lied der Deutschen]]
| edeltäjät = <span style="font-size:90%;">{{Itä-Saksan lippu}} [[Itä-Saksa]] ([[1949]]–[[1990]]) <br> {{Länsi-Saksan lippu}} [[Länsi-Saksa]] ([[1949]]–[[1990]]) <br> [[Tiedosto:Flag of Germany (1946-1949).svg|20px|Miehitetyn Saksan lippu (1946–1949)]] [[Saksan ja Itävallan miehitysvyöhykkeet|liittoutuneiden miehitysvyöhyke]] ([[1945]]–[[1949]]) <br> {{Natsi-Saksan lippu}} [[Natsi-Saksa]] ([[1933]]–[[1945]]) <br> [[Tiedosto:Flag of Germany (3-2 aspect ratio).svg|20px|Weimarin tasavallan lippu (1919–1933)]] [[Weimarin tasavalta]] ([[1919]]–[[1933]]) <br> {{Saksan keisarikunnan lippu}} [[Saksan keisarikunta]] (([[1871]]–[[1918]]) <br> [[Tiedosto:Flag of the German Empire.svg|18px|Pohjois-Saksan liiton lippu (1867–1871)]] [[Pohjois-Saksan liitto]] ([[1867]]-[[1871]]) <br> [[Tiedosto:War ensign of the German Empire Navy 1848-1852.svg|20px|Saksan liiton lippu (1848–1852)]] [[Saksan liitto]] ([[1815]]–[[1866]]) <br> [[Tiedosto:Banner of the Holy Roman Emperor (after 1400).svg|20px|Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan lippu]] [[Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta]] ([[843]]–[[1806]])</span>
| alaviite =
}}
'''Saksa''' (saks. ''Deutschland'') [http://www.saksa.travel/] sijaitsee [[Keski-Eurooppa|Keski-Euroopassa]].
 
==Kaupungit==
'''Saksa''' ({{k-de|Deutschland}}), virallisesti '''Saksan liittotasavalta''' ({{k-de|Bundesrepublik Deutschland}}) on noin 82 miljoonalla asukkaallaan [[Länsi-Eurooppa|Länsi-Euroopan]] runsasväkisin valtio ja yksi maailman johtavista [[teollisuusmaa|teollisuusmaista]]. Saksan valtiomuoto on [[liittovaltio|liittotasavalta]] ja se koostuu kuudestatoista [[Saksan osavaltiot|osavaltiosta]] (''Bundesland''). Maan pääkaupunki ja samalla runsasväkisin kaupunki on lähes 3,5 miljoonan asukkaan [[Berliini]].
*'''[[Berliini]]''' (3 405 400) - Maan pääkaupunki ja asukasmäärältään suurin kaupunki.
*'''[[Bremen]]''' (547 162) - Satamakaupunki pohjois-Saksassa.
*'''[[Dortmund]]''' (585 045) - Teollisuuskaupunki Ruhr-alueella.
*'''[[Dresden]]''' (500 068) - Saksin osavaltion pääkaupunki, joka on tunnettu historiallisesta jokivarrestaan.
*'''[[Duisburg]]''' (502 522) - Teollisuuskaupunki Ruhr-alueella.
*'''[[Düsseldorf]]''' (581 858) - Teollisuuskaupunki Ruhr-alueessa Rhein-joen varrella.
*'''[[Essen]]''' (582 016) - Teollisuuskaupunki Ruhr-alueessa.
*'''[[Frankfurt]]''' (661 877) - Saksan liike-elämän keskus, jossa sijaitsee mm. Saksan pörssi ja Euroopan keskuspankki. Keskustan pilvenpiirtäjät saavat kaupungin muistuttamaan Yhdysvaltalaista tai aasialaista suurkaupunkia. Kaupungin lentokenttä on Euroopan toiseksi vilkkain.
*'''[[Hampuri]]''' (1 750 194) - Merkittävä satamakaupunki, asukasmäärältää Saksan toiseksi suurin kaupunki.
*'''[[Hannover]]''' (548 617) - Puolen miljoonan asukkaan kaupunki Ala-Saksin osavaltiossa joka on tunnettu etenkin tietokone- ja teollisuusmessuistaan joita järjestetään joka vuosi.
*'''[[Leipzig]]''' (506 372) - Yksi itäisen Saksan suurimmista kaupungeista.
*'''[[Köln]]''' (1 024 346) - Ruhrin teollisuusalueen eteläosassa sijaitseva suuri kaupunki, joka on tunnettu tuomiokirkostaan.
*'''[[München]]''' (1 331 445) - Saksan kolmanneksi suurin kaupunki ja Baijerin osavaltion pääkaupunki.
*'''[[Nürnberg]]''' (500 132) - Kaupunki pohjois-Baijerissa.
*'''[[Stuttgart]]''' (593 639) - Maan lounaisosassa sijaiteva kaupunki joka on tunnettu etenkin autoteollisuudestaan.
 
==Muut kohteet==
Saksalla on yhdeksän naapurimaata: [[Tanska]], [[Alankomaat]], [[Belgia]], [[Luxemburg]], [[Ranska]], [[Sveitsi]], [[Itävalta]], [[Tšekki]] ja [[Puola]]. Saksa on yksi [[Euroopan unioni]]n perustajavaltioista ja sijaitsee sen maantieteellisessä keskustassa. Sekä Saksan väestö että kansantalous ovat jäsenmaista suurimmat. Lisäksi saksalainen tiede on keskeistä useilla tieteenaloilla ja Saksassa julkaistaan kirjoja kolmanneksi eniten maailmassa.
*'''[[Neuschwanstein]]''' - Lähellä Itävallan rajaa sijaitseva Baijerin kuninkaan 1800-luvulla rakennuttama linna.
*'''[[Rügen]]''' ja '''[[Usedom]]''' - Saksan suurimmat Itämeren saaret.
*'''[[Sylt]]''' - Saksan Pohjanmeren saari.
 
[[Image:Kiel canal.JPG|thumb|[[Kiel]]in kanava]]
== Maantiede ==
[[Image:Frankfurt am Main skyline.JPG|thumb|Pilvenpiirtäjiä [[Frankfurt]]in keskustassa]]
[[Tiedosto:Deutschland Übersichtskarte.png|thumb|left|230px|Topografinen kartta Saksan valtiosta. Paikannimet ovat saksaksi.]]
[[Image:Autobahn A9.JPG|thumb|A9-moottoritie [[Baijeri]]ssa]]
==Ymmärrä==
Saksa on Keski-Euroopan suurin maa, josta löytyy jokaiselle matkailijalle jotain. Suurissa kaupungeissa on vilkas yöelämä, nähtävyyksiä ja hyviä ostosmahdollisuuksia ja maaseudun pienissä kylissäkin on paljon nähtävää. Maisemat vaihtelevat pohjoisen tasangoista ja saarista etelän [[Alpit|Alppeihin]] jotka tarjoavat hyviä talvi- ja kesäurheilumahdollisuuksia. Erityisesti historiasta kiinnostuneille Saksa on merkittävä maa.
 
==Tule==
Saksa ulottuu [[Itämeri|Itä-]] ja [[Pohjanmeri|Pohjanmereltä]] aina [[Alpit|Alpeille]] asti ja käsittää maastotyyppejä alavista tasangoista vuoristoihin. Pohjois-Saksan viljavat alangot vaihtuvat Keski-Saksassa metsien ja peltojen täplittämäksi kumpuilevaksi ylängöksi. Maan eteläisimmät alueet ovat vuoristoa; lounaassa on [[Schwarzwald]]in matalahko, asutettu vuoristo ja etelässä Alpit.
 
===Lentokoneella===
Saksaa halkovat Euroopan suurimmat joet: [[Rein]] ja [[Elbe]], jotka laskevat Pohjanmereen (Rein [[Alankomaat|Hollannin]] ja Elbe Pohjois-Saksan alankojen kautta<ref name="CIA">{{CIA Factbook|gm|Germany}}</ref>), sekä [[Tonava]], joka saa alkunsa Schwarzwaldin vuoristosta, virtaa itään ja laskee [[Mustameri|Mustaanmereen]].<ref>[http://countrystudies.us/germany/79.htm Drainage] ''Germany: A Country Study''. Library of Congress, 1995.</ref> Saksassa on myös järviä, suurimpana niistä Reinin suvannon [[Bodenjärvi]] sekä järvialueita, joista laajimmat, [[jääkausi|jääkauden]] muovaamat [[Mecklenburg]]in ja [[Pommeri]]n järvialueet sijaitsevat maan koillisosassa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.haveltourist.de/index.php?id=9&L=1 | Nimeke =Holiday in the Mecklenburg Lake District | Julkaisija =Havel Tourist | Kieli ={{en}} | Viitattu = 21.12.2011}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.your-visit-to-germany.com/2010/07/mecklenburg-lakesmecklenburgische-seenplatte/ | Nimeke =Mecklenburg Lakes/Mecklenburgische Seenplatte | Julkaisu =Visit Germany | Kieli ={{en}} | Viitattu = 21.12.2011}}</ref>
Saksan suurin lentokenttä on [[Frankfurt]]issa, josta pääseekin eteenpäin liioittelematta ihan minne vaan maailmassa, ja myös pikajunalla suoraan kentältä eteenpäin ympäri Saksaa. Useat lentoyhtiöt lentävät suoraan Saksaan:
 
*'''Finnair''' [http://www.finnair.com] [[Helsinki|Helsingistä]] [[Berliini]]in, [[Düsseldorf]]iin, [[Frankfurt]]iin, [[Hampuri]]in ja [[München]]iin.
Saksan korkein kohta on Alpeilla sijaitseva [[Zugspitze]], joka on 2&nbsp;964 metriä korkea. Sen rinteellä sijaitsee [[Garmisch-Partenkirchen]]in kaupunki, joka on yksi Saksan merkittävimmistä talviurheilukeskuksista. Zugspitzen huipulla on aina lunta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.zugspitze.de/en/winter/skigebiet/zugspitze/gletscherskigebiet.htm | Nimeke =Glacier ski area - Pure natural snow! | Julkaisija = Zugspitze | Kieli ={{en}} | Viitattu = 21.12.2011}}</ref>
*'''Air Berlin''' [http://www.airberlin.com/site/start.php?LANG=fi&all=1] - Helsingistä Berliiniin, Düsseldorfiin ja Hampuriin.
*'''Finncomm Airlines''' [http://www.fc.fi] - Helsingistä [[Stuttgart]]iin yhteistyössä Finnairin kanssa.
*'''Lufthansa''' [http://www.lufthansa.com] - Helsingistä Frankfurtiin ja Müncheniin.
*'''Ryanair''' [http://www.ryanair.com/site/EN/?culture=FI] - Tampereelta Frankfurtin Hahnin kentälle (yli 100 kilometrin päässä itse kaupungista) sekä [[Bremen]]iin.
 
=== Ilmasto Junalla===
Junalla pääsee Saksaan kaikista naapurimaista, tosin Suomesta juna ei ole kovinkaan kätevä vaihtoehto, paitsi jos välttämättä haluaa matkustaa junalla. Baltian maiden läpi ei juurikaan ole junaliikennettä, joten suorin reitti on laivalla Tukholmaan, junalla Kööpenhaminaan jossa vaihdetaan Hampuriin menevään junaan. Hampurista on sitten melko suorat yhteydet muualle maahan.
Saksa kuuluu lauhkeaan vyöhykkeeseen. Maan pohjoisosassa vallitsee merellinen ilmasto lämpimine kesineen ja leutoine, pilvisine talvineen. Etelämpänä mantereisempi ilmasto tuo enemmän vaihtelua ja kuumemmat kesät ja kylmemmän talvet. Lisäksi Alpeilla ja paikoin Keski-Saksan ylängöillä on vuoristoilmasto.<ref name="USKLIM">[http://countrystudies.us/germany/80.htm Climate] ''Germany: A Country Study''. Library of Congress, 1995.</ref>
 
===Autolla===
Atlantilta tulevat keskileveysasteiden liikkuvat matalat vuorottelevat [[Azorit|Azoreilta]] Keski-Eurooppaan ulottuvien korkeapaineen selänteiden kanssa, mikä pitää sään ympäri vuoden vaihtelevana. Ajoittain Alpeilta tuleva lämmin ja kuiva laskutuuli, [[föhn]], vaikuttaa maan eteläosien säähän ja keväällä sulattaa sieltä lumet.<ref name="USKLIM"/>
Tukholmasta ajaa yhdessä päivässä pohjois-Saksaan. Se on halvempi vaihtoehto kuin suora laivamatka. Baltian maiden ja Puolan kautta on myös mahdollista ajaa, mutta matka on pitempi ja tiet ovat huonommassa kunnossa.
 
Vaikka [[Puola]] ja [[Tšekki]] ovatkin nykyään mukana Schengenin sopimuksessa eikä mitään rajatarkastuksia enää pitäisi olla, Saksan poliisi pysäyttävät useasti näiden kahden maiden rajoilla Saksaan tulevia ja Saksasta lähteviä autoja pari kilometriä rajasta. Poliisivirkailijat tarkastavat matkailijoiden henkilöllisyystodistukset ja auton paperit, ja jos olet liikkeellä suuremmalla autolla kuten asuntoautolla, he haluavat myös kurkistaa auton sisälle. Tarkastus kestää pari minuuttia jos sinulla on paperit kunnossa.
Pohjois-Saksan alangolla ilmasto on viileätalvinen ja lämminkesäinen. Esimerkiksi [[Berliini]]ssä keskimääräinen alin lämpötila on vajaan kaksi celsiusastetta pakkasen puolella joulu-, tammi- ja helmikuussa. Kuumimmat kuukaudet ovat heinä ja elokuu, jolloin keskimääräinen ylin lämpötila on 24 astetta. Sateita saadaan ympäri vuoden 30–70 mm kuussa.<ref>[http://worldweather.wmo.int/016/c00059.htm Climatological Information Berlin] World Metorological Organization</ref>
 
===Laivalla===
Etelä-Saksassa ilmasto on mantereisempi, ja vuoristossa on viileämpää kuin pohjoisen alangoilla. Esimerkiksi [[München]]issa keskimääräinen alin lämpötila on 2–4 astetta pakkasen puolella joulu-, tammi- ja helmikuussa. Kuumimmat kuukaudet ovat heinä- ja elokuu, jolloin keskimääräinen ylin lämpötila on 23 astetta. Sateet painottuvat kesään: kesä-, heinä ja elokuussa saadaan yli sata millimetriä kuukaudessa, tammi- ja helmikuussa alle 50 mm.<ref>[http://worldweather.wmo.int/016/c00058.htm Climatological Information Munich] World Metorological Organization</ref>
TallinkSiljan [http://www.tallinksilja.com/fi/mainMenu/silja/] ja Finnlinesin [http://www.finnlines.com]laivoilla pääsee Helsingistä Saksaan. TallinkSilja kulkee Helsingistä [[Rostock]]iin ja Finnlines Helsingistä Travemündeen lähellä [[Lyypekki]]ä. Laivamatka Suomesta Saksaan kestää noin vuorokauden/suunta.
 
==Liiku==
=== Luonto ja luonnonsuojelu ===
=== Autolla ===
[[Tiedosto:Mhl Stadtwald Waldschl. Pfad 2.jpg|thumb|left|Pyökkimetsää Hainichissa.]]
Saksassa autolla liikkuessa tulee muistaa, että liikenneruuhkat ovat yleisiä varsinkin suurkaupunkien lähellä. Saksassa on useita radiokanavia, jossa tiedoitetaan liikenneruuhkista, ja niitä kannattaa kuunnella. Useimmilla moottoriteillä saa liikkua niin nopeasti kuin autolla pääsee. '''Saksan moottoriteillä oikealta puolelta ohittaminen on ehdottomasti kielletyä, ja ohituskaistaa ei saa ajaa jos ei ole ohittamassa toista ajoneuvoa.''' Nopeusrajoituksia valvotaan erittäin tarkasti siellä kun niitä on, erityisesti pienimmillä maanteillä ja kylissä. Pienimmät tiet maaseudulla ovat usein satoja vuosia vanhoja puistoteitä (''Alleestrassen''). Nämä tiet ovat usein kapeita, mutkaisia ja puiden reunustamia, ja näillä sattuu paljon ylinopeudesta johtuvia onnettomuuksia.
[[Karhu]] on Berliinin symboli, mutta villejä karhuja ei ole tavattu Saksassa vuoden 1835 jälkeen, lukuun ottamatta vuonna 2006 Italian puolelta harhaillutta sinne istutettua Brunoa. Vuonna 2009 [[IUCN]] tutki 102 nisäkäslajin tilaa Saksassa ja julisti seitsemän niistä olevan suuressa vaarassa: [[sillivalas]], [[mustavalas]], villihevonen, [[baijerintunnelimyyrä]], [[vesikko]], [[siiseli]] ja karhu. Alpeilla elää murmeleita, jäniksiä ja villejä vuohia sekä harvinaisia maakotkia. [[Pesukarhu]] on Saksaan levinnyt [[vieraslaji]]. Pohjoisrannikko on [[muuttolintu]]jen suosima levähdyspaikka. [[Merikotka]] oli lähes kadonnut Länsi-Saksasta, mutta se on lisääntynyt maan itäosassa. Idässä on nähty myös hirviä ja susia, jotka tulevat [[Puola]]sta [[Oder]]joen yli.<ref>Lonely Planet s. 93-95</ref>
 
====Umweltzonen====
Saksassa on neljätoista kansallispuistoa. [[Vattimeri|Vattimeren]] rannikko muodostaa kolme puistoa, koska se ulottuu kolmen osavaltion alueelle. Itämeren rannikolla on kaksi puistoa; Pommerin ja Brandenburgin sisämaassa kaksi muuta. [[Harz|Harzin kansallispuisto]] sijaitsee Keski-Saksan ainoalla vuoristoalueella. [[Hainichin kansallispuisto|Hainichin]] ja [[Kellerwald-Ederseen kansallispuisto]]issa on Keski-Euroopan viimeisiä laajoja luonnontilaisia [[Pyökit|pyökkimetsiä]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.europarc-deutschland.de/dateien/Broschuere_Nationalparks_in_D_UK.pdf | Nimeke = National Parks in Germany | Julkaisija = Europarc Deutschland | Kieli ={{en}} | Viitattu = 3.12.2011}}</ref>
Joidenkin Saksan kaupunkien keskustoihin (tällä hetkellä mm. [[Berliini]], [[Hannover]], [[Stuttgart]] ja [[Köln]] [http://osiris.uba.de/Website/umweltzonen/index.htm]) on vuoden alusta perustettu ympäristövyöhykkeitä (''Umweltzonen'') [http://www.umwelt-plakette.de/], mikä tarkoittaa että sinne ajavilla autoilla on oltava tuulilasissaan kiinnitetty tarra, joka ilmoittaa miten paljon pienhiukkasia auton päästöissä on. Päästöryhmiä on neljä (1-4). Autot jotka kuuluvat nelosluokkaan saavat ajaa kaikkialla, mutta ykkösluokkaan kuuluville autoille ei myönnetä lainkaan tarraa, ja näin ollen suurpäästöisillä autoilla ei saa lainkaan ajaa ympäristövyöhykkeissä. Tarrat saa ostettua katsastusasemilta, valtuutetuilta autokorjaamoilta, ja netistä [https://umwelt-plakette.de/sprachauswahl_foreignshop.php?step=-1&lang=1]. Ympäristövyöhykkeellä ilman asianmukaista tarraa ajamisesta saa sakot.
 
=== HistoriaJunalla ===
Saksan junaverkosto on yksi maailman tiheimpiä ja julkinen liikenne Saksassa nojautuukin pitkälti rautateihin. Pääosin junayhteyksiä hoitaa '''Deutsche Bahn''' (DB) [http://www.bahn.de].
{{Pääartikkeli|[[Saksan historia]]}}
[[Tiedosto:GermanenAD50.png|thumb|225px|[[Germaanit|Germaaniheimot]] noin 50–100.]]
[[Germaanit|Germaaniheimot]] asuttivat Itämeren rannikkoa noin vuodesta 500 eaa. alkaen. Noin 100-luvulle eaa. mennessä ne olivat levittäytyneet nykyiseen Etelä-Saksaan asti.<ref>[http://countrystudies.us/germany/4.htm Early History] ''Germany: A Country Study.'' Library of Congress, 1995.</ref> [[Julius Caesar]]in aikana, noin vuonna 58 eaa., Rooman valtakunnan raja asettui Reinille ja Tonavalle, niiden länsipuoli oli roomalaisia provinsseja ja germaanit elivät Rooman periferiassa.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = History of Humanity: From the seventh century BC to the seventh century AD | Sivu = 223 | Julkaisija = Unesco | Vuosi = 1996 | Tunniste = ISBN 9789231028120 | Tekijä = Siegfried J. de Laet (toim.}}</ref>
 
Matkalippujärjestelmä on hieman monimutkainen monine alennuksineen ja liput ilman minkäänlaista alennusta eivät ole mahdottoman edullisia.
Saksan valtion kehittyminen alkoi [[Kaarle Suuri|Kaarle Suuren]] valtakunnan jaosta vuonna 843, jolloin tämän pojanpojat [[Lothar I]] ja [[Ludvig Saksalainen]] saivat [[Verdunin sopimus|Verdunin sopimuksella]] hallintaansa suuren, nykyisestä Pohjois-Saksasta Keski-Italiaan ulottuvan alueen.<ref>[http://countrystudies.us/germany/6.htm The Carolingian Dynasty, 752-911] ''Germany: A Country Study.'' Library of Congress, 1995.</ref> Tästä muodostettiin vuonna 966 [[Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta|Pyhä roomalainen keisarikunta]], jota 1500-luvulla alettiin nimittää Pyhäksi saksalais-roomalaiseksi keisarikunnaksi.<ref>[http://countrystudies.us/germany/7.htm The Saxon Dynasty, 919-1024] ''Germany: A Country Study.'' Library of Congress, 1995.</ref> Keisarikunta ei ollut kovin yhtenäisesti hallittu valtio, vaan se koostui lukuisista pienistä hyvin pitkälle itsenäisistä ruhtinaskunnista ja kaupungeista. Saksalaisten vaikutus ulottui jo sydänkeskiajalta alkaen ns. pohjoisten [[ristiretket|ristiretkien]], kaupankäynnin ja [[hansaliitto|hansaliiton]] mukanaan tuoman muuttoliikkeen myötä koko Itämeren alueelle.<ref>[http://countrystudies.us/germany/10.htm The Empire under the Early Habsburgs] ''Germany: A Country Study''. Library of Congress, 1995.</ref>
 
Porukassa matkustavien kannattaa huomioida mm. seuraavat paljon käytetyt tarjousliput:
Protestanttinen [[uskonpuhdistus]] alkoi Saksan [[Wittenberg]]istä 1517 [[Martti Luther]]in naulattua 95 teesiään linnankirkon oveen. Sen etenemistä vauhdittivat vuosisata aiemmin [[Johannes Gutenberg]]in kehittämä [[Kirjapainotaito|kirjapainotekniikka]] ja Lutherin saksaksi kääntämä Raamattu.<ref>[http://countrystudies.us/germany/12.htm Martin Luther] ''Germany: A Country Study''. Library of Congress, 1995.</ref>
* '''Schönes-Wochenende-Ticket''' (mukava viikonloppu -lippu) : Noin 35 euron lippu, jolla maksimissaan 5 henkeä voi matkustaa joko lauantaina tai sunnuntaina keskiyöstä seuraavan aamuyön klo 3:n saakka rajoituksetta paikallisjunilla (IRE, RE, RB, S) ja suurimmassa osassa Saksaa muullakin paikallisliikenteellä. Tällaista hyödyntämällä voi päästä hyvinkin edullisesti liikkumaan pitkin Saksaa jos vain on valmis istumaan hitaammin kulkevissa paikallisjunissa ja vaihtamaan junaa silloin tällöin.
* '''Länder-Ticket''' (osavaltiolippu) : Osavaltiosta riippuen n. 25 euroa maksava vastaavanlainen lippu, jolla maks. 5 henkeä voi matkustaa valittuna viikonpäivänä aamun klo 9:stä seuraavan aamuyön klo 3:n saakka samoilla välineillä kuin Schönes-Wochenende-Ticket:illä, mutta vain tietyn osavaltion alueella. (Osa pienemmistä osavaltioista kuten esim. Schleswig-Holstein, Hampuri ja Mecklenburg-Etu-Pommeri muodostavat kokonaisuuksia) Joillain osavaltioilla on lisäksi vajaan 20 euron hintainen yksittäiselle henkilölle tarkoitettu Single-lippu.
 
===Lentokonella===
Varsinkin [[kolmikymmenvuotinen sota|kolmikymmenvuotisen sodan]] ja sen lopettaneen [[Westfalenin rauha]]nsopimuksen (1648) jälkeen Saksa oli valtiollisesti hajanainen. Virallisesti keisarikunta oli yhä olemassa, mutta käytännössä siihen kuuluneet ruhtinaskunnat olivat tämän jälkeen lähes täysin itsenäisiä valtioita. Keisarilla ei ollut käytännössä mitään valtaa muualla kuin [[Itävalta|Itävallassa]], jonka hallitsija hän samalla oli. Muista Saksaan kuuluneista ruhtinaskunnista mahtavimmaksi nousi pian [[Brandenburgin rajakreivikunta]], joka vuonna 1701 muutettiin [[Preussin kuningaskunta|Preussin kuningaskunnaksi]]. Preussi sai Pommerin Ruotsilta [[Suuri Pohjan sota|Suuressa Pohjan sodassa]] ja [[Sleesia]]n [[Seitsenvuotinen sota|Seitsenvuotisessa sodassa]]. Vuonna 1772 Preussi laajeni jälleen, kun se osallistui [[Puolan ensimmäinen jako|Puolan jakamiseen]].<ref>[http://countrystudies.us/germany/20.htm Austria and Prussia] ''Germany: A Country Study''. Library of Congress, 1995.</ref>
Saksassa pääsee Autobahnilla tai ICE-luotijunalla käytännössä minne päin maata tahansa suhteellisen lyhyessä ajassa, joten maan sisäiset lennot ovat lähinnä liikematkustajia varten. Suurimmat yhtiöt maan sisäisessä liikenteessä ovat Lufthansa sekä halpisyhtiöt Air Berlin ja Germanwings.
 
==Puhu==
Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta, jota myöhemmin on kutsuttu myös ”ensimmäiseksi valtakunnaksi”, hajosi lopullisesti [[Napoleon I|Napoleonin]] aikana vuonna 1806, jolloin sen keisari luopui Saksan keisarin asemasta, mutta pysyi Itävallan keisarina. Vuonna 1815 [[Wienin kongressi]]n jälkeen perustettiin [[Saksan liitto]], johon kuului joukko ruhtinaskuntia Itävallan ja [[Preussi]]n johtamina. [[Preussin–Itävallan sota|Preussin ja Itävallan välisen sodan]] 1866 jälkeen perustettiin Preussin johdolla [[Pohjois-Saksan liitto]] (saks. Norddeutscher Bund), jonka kansleriksi 1867 nimitettiin [[Otto von Bismarck]]. Saksan yhdistyminen alkoi.<ref>[http://countrystudies.us/germany/27.htm Bismarck and Unification] ''Germany: A Country Study''. Library of Congress, 1995.</ref>
Saksassa [[Saksan matkasanakirja|saksa]] on ainoa virallinen kieli, mutta useimmat ymmärtävät myös englantia. Teitittely on paljon yleisempää kuin Suomessa, ja nyrkkisääntönä voitaneen pitää, että kaikkia tulisi oletusarvoisesti teititellä ellei sinunkauppoja ole aiemmin tehty.
 
==Osta==
18. tammikuuta 1871 Preussin kuningas [[Vilhelm I (Saksa)|Vilhelm I]] kruunattiin keisariksi [[Versailles|Versailles’ssa]] Ranskan tappion jälkeen ja perustettiin toinen [[Saksan keisarikunta]]. Von Bismarck nimettiin keväällä 1871 [[Saksan valtakunnankansleri]]ksi.<ref>[http://countrystudies.us/germany/27.htm Bismarck and Unification] ''Germany: A Country Study''. Library of Congress, 1995.</ref> [[Saksan siirtomaat]] Afrikasta ja Oseaniasta hankittiin [[Vilhelm II (Saksa)|Vilhelm II:n]] aikana, jolloin Saksa pyrki laajentumaan aggressiivisesti kilpaa Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa.<ref>[http://www.bbc.co.uk/history/historic_figures/wilhelm_kaiser_ii.shtml Wilhelm II (1859 - 1941)] BBC History</ref> Keisarikunta kesti [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] loppuun 9. marraskuuta 1918, jolloin [[Vilhelm II (Saksa)|Vilhelm II]] luopui kruunusta ja Saksa julistettiin tasavallaksi ([[Weimarin tasavalta]]).<ref>[http://countrystudies.us/germany/34.htm World War I] ''Germany: A Country Study''. Library of Congress, 1995.</ref>
Saksassa kaupat ovat hieman erilaisia kuin Suomessa. Kaupunkien ulkopuolella sijaitsevia automarketteja on verrattain vähän, mutta ne ovat tavallisesti todella isoja. Sen sijaan keskisuurissakin kaupungeissa on vähintään yksi tavaratalo.
Saksassa on tavallista että leipä ostetaan tuoreena leipomosta (''Bäckerei''), ja liha, kala ja vihannekset torilta. Toki ruokakauppaketjujakin löytyy, merkittävimmät (halpa)ketjut ovat suomalaisillekin tuttu Lidl, Aldi, Plus ja Penny-Markt. Muita suuri ketjuja ovat mm. Edeka ja Rewe.
Kaupat ovat tavallisesti kiinni sunnuntaisin, ruokakaupat jotka ovat sunnuntaisin auki ilmoittavat usein siitä erillisellä kyltillä.
 
===Hintataso===
[[Tiedosto:Nuremberg-1-.jpg|thumb|225px|Kuva [[Nürnbergin oikeudenkäynnit|Nürnbergin oikeudenkäynneistä]]; eturivissä vasemmalta [[Hermann Göring]], [[Rudolf Hess]], [[Joachim von Ribbentrop]] ja [[Wilhelm Keitel]].]]
Hinnat ovat jonkin verran halvempia kuin Suomessa, varsinkin ruoka ja kotielektroniikka.
Weimarin tasavallan aika oli lopussa, kun [[Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue]] sai vaalivoiton vuonna 1932 ja nousi valtaan seuraavana vuonna ja kielsi muut puolueet. Saksasta tuli [[natsi-Saksa|kansallissosialistinen]].<ref>[http://countrystudies.us/germany/39.htm The Consolidation of Power] ''Germany: A Country Study''. Library of Congress, 1995.</ref> Vuonna 1939 Saksa [[Puolan offensiivi|hyökkäsi ilman sodanjulistusta Puolaan]] ja aloitti siten [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] Euroopassa.<ref>[http://countrystudies.us/germany/41.htm The Outbreak of World War II] ''Germany: A Country Study''. Library of Congress, 1995.</ref> Heti valtaan päästyään kansallissosialistit aloittivat saksalaisten [[juutalaiset|juutalaisten]] vainoamisen. Sodan myötä heidän valtapiiriinsä tuli lisää juutalaisia Itä-Euroopasta ja Ranskasta, ja juutalaisten surmaamisesta tuli järjestelmällistä. Noin kuusi miljoonaa juutalaista tapettiin vainoissa.<ref>[http://countrystudies.us/germany/42.htm Total Mobilization, Resistance, and the Holocaust] ''Germany: A Country Study''. Library of Congress, 1995.</ref> Sotaa kesti Euroopassa toukokuuhun 1945, jolloin Saksa antautui ehdoitta.<ref>[http://countrystudies.us/germany/43.htm Defeat] ''Germany: A Country Study''. Library of Congress, 1995.</ref> Sotarikollisia tuomittiin vuosina 1945–1946 [[Nürnbergin oikeudenkäynnit|Nürnbergin oikeudenkäynneissä]].<ref name="BBCTL"/>
 
==Syö==
Sodan jälkeen voittajavaltiot ja Ranska jakoivat Saksan [[Saksan ja Itävallan miehitysvyöhykkeet|neljään miehitysvyöhykkeeseen]]. Neuvostoliiton vyöhykkeestä muodostui [[Saksan demokraattinen tasavalta]] (DDR, puhekielessä usein '''Itä-Saksa''') sekä Yhdysvaltain, Ranskan ja Yhdistyneen kuningaskunnan vyöhykkeestä Saksan liittotasavalta (BRD, puhekielessä usein '''Länsi-Saksa'''). Liittotasavallassa alkoi 1950-luvulla [[Wirtschaftswunder|voimakas talouskasvu]]. Saksan liittotasavalta [[Pohjois-Atlantin liitto|Natoon]], DDR [[Varsovan liitto]]on. Berliiniin jäi lännen eksklaavi Itä-Saksan keskelle, ja vuonna 1961 se eristettiin [[Berliinin muuri]]lla.<ref name="BBCTL">[http://news.bbc.co.uk/2/hi/europe/country_profiles/1053880.stm Germany Timeline] BBC News</ref>
Ravintolassa syöminen on edullisempaa kuin Suomessa ja saksalaiset syövätkin suomalaisia useammin ravintoloissa. Kaupungeissa ravintolatarjonta on monipuolista ja niissä tarjotaan ruokaa melkein jokaisesta maailman kolkasta. Hienoja ravintoloita löytyy sekä kaupungeista että maaseudulta; monet linnat jotka on rakennettu aikana jolloin Saksa koostui pienistä kreivi- ja herttuakunnista on muutettu luksushotelleiksi ja -ravintoloiksi. Kaupungeissa on nakkikioskeja (''Imbiss'') ja useimpien tavaratalojen ylimmässä kerroksessa on suuria itsepalveluravintoloita jossa voi syödä suhteellisen edullisesti. Kyläbaareissa tarjotaan lähes poikkeuksetta myös ruokaa. Niissä tarjotaan myös perinteistä saksalaista ruokaa, jota ei juurikaan tarjota kaupungeissa muualla kuin [[Baijeri|baijerilaisissa]] ravintoloissa.
 
===Makkara===
[[Tiedosto:Thefalloftheberlinwall1989.JPG|thumb|225px|Saksalaisia [[Berliinin muuri]]n päällä 1989, joitakin päiviä ennen muurin murtumista.]]
[[Image:German curry sausage with chips.JPG|thumb|Currywurst]]
[[Saksan jälleenyhdistyminen|Saksa jälleenyhdistyi]] jälleen vuonna 1990, kun Saksan demokraattinen tasavalta ja sen osavaltiot (eli liittomaat, ''Bundesländer'') liittyivät Saksan liittotasavaltaan ja samalla [[Euroopan yhteisö]]ön.<ref name="BBCTL"/> Viime vuosikymmenten näkyviä kanslereita ovat olleet kristillisdemokraattien [[Helmut Kohl]] (1982–1998), sosiaalidemokraattien [[Gerhard Schröder]] (1998–2005) ja kristillisdemokraattien [[Angela Merkel]] (2005 alkaen, toiselle kaudelle 2009).<ref name="BBCTL"/>
Makkara (''Wurst'') on suosittu perinneruoka. Sitä valmistetaan noin 1500 lajia. Makkara ei varsinaisesti ole ravintolaruoka, vaan sitä tarjotaan nakkikioskeissa ja pubeissa. Nakkikioskeissa makkaraa syödään joko ranskalaisten tai sämpylän ja sinapin kera. Pubeissa sen kanssa kuuluu usein myös hapankaalia.
*'''Bratwurst''' - yleisnimitys kaikille paistetuille makkaroille.
*'''Bockwurst''' - Keitetty makkara.
*'''Weisswurst''' - "Valkoinen makkara", baijerilainen keitetty makkara.
*'''Currywurst''' - Saksalainen pikaruokaerikoisuus. Makkara paloitetaan ja sekoitetaan currysta ja ketsupista valmistettuun kastikkeeseen ja tarjotaan ranskalaisten tai perunasalaatin kera.
 
===Saksalaisia erikoisuuksia===
=== Saksan historia -artikkelit ===
* '''Leikkeet''' - Saksalaisessa ravintoloissa on monenlaisia leikkeitä. Suomessakin tunnettujen sveitsin- ja wienerleikkeen lisäksi tarjolla on mm. ''Schnitzel Jäger Art'' (sienikastikkeen kera) ja ''Schnitzel Zigeuner Art'' (voimakkaasti maustetun paprikakastikkeen kera).
* [[Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta]] (843–1806)
* '''Schweishaxe tai Eisbein''' - Paistettua sianpotkaa.
* [[Saksan liitto]] (1815–1866)
* '''Hapankaali''' (''Sauerkraut'') - Saksalaisen keittiön tunnetuimpia ruokia, tarjotaan joko kylmänä tai lämmitettynä.
* [[Saksan keisarikunta]] (1871–1918)
* '''Mettbrötchen''' - Pohjoissaksalainen erikoisuus; sämpylän puolikas jonka päällä on raakaa jauhelihaa ja sipulia.
* [[Weimarin tasavalta]] (1919–1933)
* '''Soljanka''' - Alkuperäisesti [[Ukraina|ukrainalainen]] lihakeitto, ja jota ei juurikaan tunneta entisen Itä-Saksan alueen ulkopuolella.
* [[Natsi-Saksa]] (1933–1945)
* '''Knödel tai Klöße''' - Perunasta tai kaurasta valmistettuja pyöryköitä jotka voivat myös sisältää lihaa tai vihanneksia.
* [[Länsi-Saksa|Saksan liittotasavalta]] (1949–1990)
* '''Köningsberger klopse''' - Lihapyöryköitä valkoisessa kapriskastikkeessa.
* [[Saksan demokraattinen tasavalta]] (1949–1990)
* '''Kartoffelpuffer''' - Friteeratusta perunasta valmistettuja "pannukakkuja"
* [[Saksan jälleenyhdistyminen]] (1990)
* '''Spätzle''' - Eteläsaksalaisia nuudeleita.
* '''Bretzel''' - Eteläsaksalaisia suolarinkeleitä, nautitaan oluen kanssa.
* '''Schwarzwälder schinken''' - Parmakinkun saksalainen vastine.
*Jälkiruuaksi syödään erilaisia kakkuja, etenkin juustokakkuja suklaa- tai marjatäytteillä.
*'''Schwarzwälder kirschtorte''' - Lounais-Saksan Schwarzwaldin vuoristosta oleva kirsikkatäytekakku jota tarjotaan koko maassa.
* '''Götterspeise''' - Marjahyytelöä jota tarjotaan usein kerman kera.
 
== Politiikka Juo==
*'''Oluen''' ystäville Saksa on mainio maa. Saksassa on maailman eniten panimoita (yli 1200) ja useimmissa kaupungeissa ja kylissä on panimo(ita), jo(i)ssa valmistetaan omaa olutta. Joka syksy järjestetään Münchenissä maailman suurin olutjuhla Oktoberfest [http://www.oktoberfest.de/].
[[Tiedosto:Berlin Bundeskanzleramt 20041010.jpg|thumb|right|Liittokanslerin virasto Berliinissä.]]
* Saksan merkittävimmät viininviljelysalueet sijaitsevat [[Frankfurt]]in lähellä.
*'''Spezi''' Saksalainen erikoisuus, colajuomasta ja appelsiinimehusta tehty virvoitusjuoma. Speziä myydään koko maassa ja merkkejä on useita.
 
==Nuku==
Saksa on [[liittovaltio]]. Se koostuu kuudestatoista laajaa itsenäistä päätösvaltaa käyttävästä [[Saksan osavaltiot|osavaltiosta]]. Muodollinen [[valtionpäämies]] on [[Saksan liittopresidentti|liittopresidentti]]. Liittopresidentin valitsee liittokokous, johon kuuluvat kaikki [[Saksan liittopäivät|liittopäivien]] edustajat ja sama määrä osavaltioiden edustajia. Liittokokouksella ei ole muuta tehtävää kuin valita liittopresidentti viiden vuoden välein.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.dw-world.de/dw/article/0,,4246357,00.html | Nimeke = How Germany's president is elected | Julkaisija = Deutsche Welle | Ajankohta = 28.6.2010}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.bundestag.de/htdocs_e/bundestag/elections/federal_convention/index.jsp | Nimeke = Election of the Federal President | Julkaisija = Bundestag }}</ref>
Saksassa, kuten muuallakin Keski-Euroopassa, on muutamia edullisia ns. itsepalveluhotelleja, joissa yöpyminen on halpaa. Konsepti on samanlainen kuin kotimaisella Omenahotelli-ketjulla, eli hotelli varataan verkosta, check-in hoidetaan automaattisesti ja huoneessa voi yöpyä yleensä 1-4 ihmistä.
 
Kaikilla merkittävimmillä hotelliketjuilla on hotelleja Saksassa. Ketjuihin kuuluvat hotellit ovat useimmiten luksusluokkaa.
Saksan parlamentti eli liittopäivät (''Bundestag'') on kokoontunut vuodesta 1999 alkaen [[Valtiopäivätalo (Saksa)|valtiopäivätalossa]] Berliinissä. Sitä ennen parlamentti sijaitsi viiden vuosikymmenen ajan [[Bonn]]issa. Edustajat valitaan neljän vuoden välein. Puolet edustajista valitaan tietyistä vaalipiireistä ja puolet puolueiden listoilta. Puolueiden on ylitettävä 5 prosentin äänikynnys tai saatava vähintään kolme suoraan valittua edustajaa. Vuoden 2009 vaaleissa valittiin 622 edustajaa.<ref name="CIA"/> Edustajien kokonaismäärä vaihtelee.
 
* Accor [http://www.accorhotels.com] - ranskalainen ketju johon kuuluu parikymmentä erilaista brändiä kuten Etap, Formule 1, Ibis, Mercure, ja Sofitel
Liittopäivät valitsee liittopresidentin ehdotuksesta [[Saksan liittokansleri|liittokanslerin]]. Liittokansleri nimittää ministerit, joiden määrä vaihtelee hallituksesta toiseen. Toisin kuin useimmissa [[parlamentarismi|parlamentaarisissa]] järjestelmissä, liittokokous ei voi suoraan erottaa kansleria valitsematta hänen seuraajaansa (ns. konstruktiivinen epäluottamuslause).<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.bundestag.de/htdocs_e/bundestag/function/chancellor/index.html | Nimeke =Election of the Federal Chancellor | Julkaisija =Deutsche Bundestag | Kieli ={{en}} | Viitattu = 19.12.2011}}</ref>
* Maritim [http://www.maritim.de] - Rantasipi-ketjun saksalainen vastine
* Kempinski [http://www.kempinski.de] - saksalainen luksusketju
* Best Western [http://www.bestwestern.com] - amerikkalainen ketju, perushotelleja
* Holiday Inn [http://www.holidayinn.com] - amerikkalainen ketju, usein kalliita luksushotelleja
* Scandic [http://www.scandic.com] - ruotsalaisella ketjulla on kolme hotellia Saksassa
 
Ketjuihin kuulumattomia hotelleja on runsaasti, ja kahden hengen siisti huone kylpyhuoneella, televisiolla ja aamiaisella maksaa usein noin 60-80 euroa. Vapaita huoneita löytyy melko vaivattomasti ellei kaupungissa ole joku tapahtuma – mene hotelliin sisään kysymään. Pienimmissä kylissä löytyy usein pienempiä kestikievareita (''Gasthaus'') jossa voi nukkua ja syödä edullisesti. Jos haluaa asua yleellisesti, kaupungeissa löytyy paljon luksushotelleja. Messukaupungeissa (esim. [[Frankfurt]], [[Hannover]]) hinnat ovat korkeampia ja hotellit useimmiten täysiä messujen aikana.
Saksassa on myös [[Saksan liittoneuvosto|liittoneuvosto]] (''Bundesrat''), joka on osavaltioiden edustajien kokous. Liittoneuvosto ei ole varsinaisesti parlamentin ylähuone, vaan oma erillinen instituutionsa. Liittoneuvostossa on 69 paikkaa, jotka on jaettu osavaltioiden asukasluvuilla painotettuina. Puheenjohtajuus on kiertävä, ja liittoneuvoston puheenjohtaja on liittopresidentin varamies. Osavaltioiden edustajilla on velvollisuus äänestää hallituksensa tahdon mukaan, eikä ryhmien ääniä voi jakaa. Edustajien puoluekantojen suhteet vaihtelevat osavaltioiden vaalien mukaan, joita on yleensä 3–4 vuodessa.<ref name="CIA"/><ref>[http://www.bundesrat.de/nn_11006/EN/organisation-en/praesident-en/praesident-en-node.html?__nnn=true The Presidency] Bundesrat {{en}}</ref><ref>[http://www.bundesrat.de/cln_117/nn_11596/EN/organisation-en/laender-en/wahltermine-en/wahltermine-en-node.html?__nnn=true Election dates in the federal states] Bundesrat {{en}}</ref>
 
==Opiskele==
Puoluejärjestelmältään Saksa on [[monipuoluejärjestelmä]], jossa on toistaiseksi ollut kaksi johtavaa puoluetta, sosiaalidemokraattien ([[Sosiaalidemokraattinen puolue (Saksa)|SPD]]) ja kristillisdemokraattien ([[Saksan kristillisdemokraattinen unioni|CDU]] ja [[CSU]]), jotka ovat hallinneet joko yhdessä ([[Suuri koalitio]]) tai keskisuuria puolueita apuna käyttäen. Keskisuuria puolueita ovat liberaalit ([[Vapaa demokraattinen puolue|FDP]]), vihreät ([[Liittouma 90/Vihreät|Grüne]]) ja Vasemmistopuolue ([[Vasemmisto (saksalainen puolue)|Die Linke]]).<ref name="CIA"/>
 
==Työskentele==
Liittokanslerina toimi vuodesta 1998 [[Gerhard Schröder]] (SPD), jonka hallitus sai 1. heinäkuuta 2005 liittopäivien äänestyksessä epäluottamuslauseen. Ennenaikaiset vaalit järjestettiin 18. syyskuuta. CDU ja CSU saivat liittopäivien vaaleissa 226 paikkaa, SPD 222, FDP 61, Vasemmistopuolue 54 ja vihreät 51. Tuloksen perusteella kristillisdemokraattien [[Angela Merkel]]istä tuli liittokansleri ja hallituskumppaniksi suostuneet sosiaalidemokraatit saivat vastaavasti monia tärkeitä ministerinpaikkoja [[Merkelin hallitus|Merkelin hallituksessa]].
 
==Pysy turvassa==
Vuoden 2009 liittopäivävaaleissa voittajiksi selviytyivät liittokansleri Merkelin kristillisdemokraattinen puolue sekä liberaalit, jotka muodostivat hallituksen. Sosiaalidemokraatit kärsivät historiallisen huonon tuloksen. Vasemmistopuolue sai 12,9&nbsp;% annetuista äänistä ja vihreät 10,2&nbsp;%.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Kristillisdemokraattien+ja+liberaalien+vaalivoitto+varmistui+Saksassa/1135249628699 | Nimeke =Kristillisdemokraattien ja liberaalien vaalivoitto varmistui Saksassa | Julkaisu =HS.fi | Ajankohta =28.9.2009 | Julkaisija =Helsingin Sanomat | Viitattu =28.9.2009 }}</ref>
Saksa on suhteellisen turvallinen matkailumaa. Suurimmissa kaupungeissa lompakkoa pitää säilyttää turvallisessa paikassa.
 
==Pysy terveenä==
[[Horst Köhler]] erosi presidentin tehtävistä 31. toukokuuta 2010 Afganistanin-operaatiota koskevista kommenteistaan nousseen kohun vuoksi. Hänen tilalleen valittiin liittokansleri Merkelin virkaan ajama kristillisdemokraattien [[Christian Wulff]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2010/07/01/saksa-sai-uuden-presidentin/20109173/12 | Nimeke =Saksa sai uuden presidentin | Julkaisija = Taloussanomat | Ajankohta = 1.7.2010}}</ref> Wulff ilmoitti eroavansa tehtävästään helmikuussa 2012 korruptioepäilyjen takia<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2012/02/saksan_liittopresidentti_eroaa_virastaan_3266952.html | Nimeke = Saksan liittopresidentti eroaa virastaan | Tekijä = YLE Uutiset| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = yle.fi | Ajankohta = 17.2.2012 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 13.3.2012 | Kieli = }}</ref> 18. maaliskuuta 2012 presidentiksi valittiin ihmisoikeusaktivisti [[Joachim Gauck]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2012/03/ihmisoikeusaktivisti_gauck_valittiin_saksan_presidentiksi_3341660.html | Nimeke = Ihmisoikeusaktivisti Gauck valittiin Saksan presidentiksi | Tekijä = | Ajankohta = 18.3.2012 | Julkaisija = Yle Uutiset | Viitattu = 19.3.2012 }}</ref>
Huomattavia terveysriskejä ei ole. Metsissä liikkuvien kannattaa varoa punkkeja. Vesijohtovesi on pääosin turvallista juoda mutta maku ei aina ole mielyttävä kaupungeissa, etenkään Ruhr-alueella, jossa vesi on voimakkaasti kloorattua.
 
==Kunnioita==
=== Ulkopolitiikka ===
{{Varoitus|''': ÄLÄ missään tapauksessa näytä mitään natsien käyttämiä symboleita kuten hakaristiä(卍), "Heil Hitler"in huutoa tai natsitervehdyksen tekemistä julkisuudessa, älä edes pilailumielessä! Saksan rikoslain mukaan siitä voi joutua vankilaan jopa viideksi vuodeksi. Holokaustin kieltäminen on niin ikään rangaistava teko. Laki koskee myös ulkomaan kansalaisia.}}
Saksa oli yksi EEC:n perustajajäsenistä ja jatkaa sen seuraajan EU:n keskeisenä jäsenenä. Euroopan taloudellinen yhdentyminen 1980- ja 1990-luvuilla perustui paljolti Ranskan ja Saksan yhteistyöhön.<ref name="BBCCP">[http://news.bbc.co.uk/2/hi/europe/country_profiles/1047864.stm Country Profile Germany] BBC News</ref>
Saksan tapakulttuuri ei poikkea merkittävästi suomalaisesta, älä siis tee mitään mitä et tekisi kotonakaan. Saksalaiset ovat yleisesti asiallisia, täsmällisiä (ole ajoissa!), ja teittely on yleistä työkavereidenkin kesken. Yleensä kaikki toimii mutkattomasti ja suunnitelmien mukaan, tämä on viimeinen maa missä kannattaa yrittää päästä esim. ylinopeussakoista eroon lahjomalla poliisia. Yleensä saksalaiset ovat ystävällisiä ja vieraanvaraisia siinä missä muutkin keskieurooppalaiset. Vähäinenkin saksankielen taito on plussaa.
Maa on korostanut myös tiiviitä yhteyksiään Yhdysvaltoihin ja NATO-yhteistyötä, erityisesti kylmän sodan aikana.<ref name="BGN"/> Schröderin kaudella suhteet viilenivät, kun Saksa päätti olla osallistumatta [[Irakin sota]]an, mutta [[Angela Merkel]]in hallitus on lämmittänyt niitä uudelleen.
 
==Ota yhteyttä==
Vuonna 1994 Saksan [[perustuslakituomioistuin]] päätti, että maan asevoimat voivat ottaa osaa operaatioihin myös maan rajojen ulkopuolella. Viisi vuotta tämän jälkeen saksalaiset osallistuivat [[Pohjois-Atlantin liitto|NATOn]] joukoissa [[Kosovon sota]]an ja ovat sittemmin toimineet [[rauhanturvaaminen|rauhanturvatehtävissä]] muun muassa [[Afganistan]]issa, [[Balkan]]illa ja [[Kongo]]ssa.<ref name="BBCTL"/>
Suomalaiset matkapuhelimet toimivat sellaisenaan Saksassa, mukaan lukien 3G-datapalvelut. Hinnoittelu kannattaa tarkistaa omalta matkapuhelinoperaattorilta.
 
Saksalaiset teleoperaattorit myyvät prepaid liittymiä, joihin on saatavilla datansiirtopalveluita (GPRS, 3G).
Saksojen yhdistymisen jälkeen maa on voimistanut yhteistyötään myös itään. Se on solminut raja- ja yhteistyösopimuksia Puolan kanssa ja tukenut Neuvostoliiton ja myöhemmin Venäjän joukkojen vetäytymistä entisen Itä-Saksan alueelta. Saksa tukee entisen Itä-Euroopan maiden demokratiakehitystä ja talouskasvua sekä suoraan että EU:n kautta.<ref name="BGN"/>
 
{{käyttökelpoinen}}
Saksa on ollut [[Israel]]in tukija, mutta Merkelin kaudella se on myös toiminut Israelin politiikkaa vastaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.nytimes.com/2011/03/08/world/europe/08iht-letter08.html | Nimeke = A deepening drift between Germany and Israel | Julkaisija = NY Times | Ajankohta = 7.3.2011}}</ref>
{{sijainti|Keski-Eurooppa}}
 
[[WikiPedia:Saksa]]
=== Asevoimat ===
[[Dmoz:Eurooppa/Saksa/]]
Saksan puolustusvoimat eli [[Bundeswehr]] ovat noin 250&nbsp;000 miehen vahvuiset, ja ne koostuvat maavoimista ([[Heer]]), ilmavoimista ([[Luftwaffe (Bundeswehr)|Luftwaffe]]) ja merivoimista ([[Deutsche Marine]]). Näistä 55&nbsp;000 on yhdeksän kuukauden mittaista palvelusta suorittavia varusmiehiä.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.ft.com/cms/s/9dacc8ea-648e-11db-ab21-0000779e2340.html |Nimeke=Marching orders|Julkaisija=Financial Times|Luettu=20.03.2007}}</ref> Saksan erikoisjoukkoihin kuuluu mm. KSK ([[Kommando SpezialKräfte]]). Saksa luopui yleisestä asevelvollisuudesta vuonna 2011.<ref>[http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2010/11/saksa_luopuu_yleisesta_asevelvollisuudesta_2161373.html Saksa luopuu yleisestä asevelvollisuudesta] YLE 22.11.2010</ref>
 
Saksassa on useita Yhdysvaltojen sotilastukikohtia, joissa palvelee yhteensä yli 50&nbsp;000 amerikkalaista sotilasta. Alkuun joukot olivat miehitysjoukkoja, mutta vuonna 1955 Saksa sai rajoitetun suverineteetin, ja joukoista tuli liittolaisjoukkoja. 1950-luvun alussa joukkojen määrä nostettiin 250&nbsp;000:een, mutta Berliinin muurin kaatumisen jälkeen Yhdysvallat on vetänyt joukkojaan pois. Sen Euroopassa toimivien ilmavoimien päämaja on kuitenkin edelleen Saksassa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.upi.com/Top_News/Special/2009/12/02/Deployment-of-US-troops/UPI-93091259776903/ | Nimeke = Deployment of U.S. troops | Ajankohta = 2009 | Julkaisija = UPI}}</ref>
 
== Osavaltiot ==
{{Pääartikkeli|[[Saksan osavaltiot]]}}
[[Tiedosto:Karte Deutsche Bundesländer (nummeriert).svg|thumb|200px|Saksan osavaltiot.]]
Saksan 16 osavaltiota ovat:
#[[Baden-Württemberg]]
#[[Baijeri]] (Bayern)
#[[Berliini]] (Berlin)
#[[Brandenburg]]
#[[Bremen (osavaltio)|Bremen]]
#[[Hampuri]] (Hamburg)
#[[Hessen]]
#[[Mecklenburg-Etu-Pommeri]] (Mecklenburg-Vorpommern)
#[[Ala-Saksi]] (Niedersachsen)
#[[Nordrhein-Westfalen]]
#[[Rheinland-Pfalz]]
#[[Saarland]]
#[[Saksi (osavaltio)|Saksi]] (Sachsen)
#[[Saksi-Anhalt]] (Sachsen-Anhalt)
#[[Schleswig-Holstein]]
#[[Thüringen]]
 
Osavaltiot on jaettu osavaltiosta riippuen joko [[Saksan hallintopiirit|hallintopiireihin]] tai suoraan [[Saksan piirikunnat|piirikuntiin]] (''Landkreise'') ja piirittömiin kaupunkeihin (''kreisfreie Städte''). Piirikuntia Saksassa on 438. Historiallisia osavaltioita ovat [[Baden (osavaltio)|Baden]], [[Württemberg-Baden]] ja [[Württemberg-Hohenzollern]], jotka vuonna 1952 yhdistettiin nykyiseksi Baden-Württembergin osavaltioksi.<ref>[http://www.statoids.com/ude.html States of Germany] Statoids</ref> Osavaltioista pinta-altaan suurin on [[Baijeri]], joka muodostaa viidesosan Saksan pinta-alasta. Väkiluvultaan suurin osavaltio on kuitenkin 18 miljoonan asukkaan [[Nordrhein-Westfalen]], jossa sijaitsevat Saksan suurimpiin kuuluvat kaupungit [[Köln]] ja [[Düsseldorf]] sekä tiheästi asuttu [[Ruhrin alue]], johon kuuluvat muun muassa [[Dortmund]]in, [[Essen]]in ja [[Duisburg]]in kaupungit.<ref>[http://www.citypopulation.de/Deutschland-Agglo.html Germany] Citypopulation</ref>
 
== Talous ==
[[Tiedosto:Skyline Frankfurt Flößerbrücke.jpg|thumb|250px|[[Frankfurt am Main]], Saksan finanssikeskus ja [[Euroopan keskuspankki|Euroopan keskuspankin]] päämaja.]]
{{Pääartikkeli|[[Saksan talous]]}}
 
Saksan talous on maailman viidenneksi suurin [[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]], [[Kiina]]n, [[Japani]]n ja [[Intia]]n jälkeen.<ref>[https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/rankorder/2001rank.html?countryName=Germany&countryCode=gm&regionCode=eur&rank=6#gm Country comparison: GDP (purchasing power parity).] CIA. Viitattu 4.12.2011</ref> Saksa on Euroopan suurin kansantalous, ja sitä pidetään usein [[Euroopan unioni]]n talousveturina. Viennin kokonaisarvo oli maailman suurin vuoteen 2009, jolloin Kiina ohitti Saksan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2010/01/kiina_kiilasi_maailman_ykkosviejaksi_1358993.html | Nimeke = Kiina kiilasi maailman ykkösviejäksi | Julkaisu =YLE Uutiset | Ajankohta =10.1.2010 | Viitattu = 25.3.2011}}</ref> Vienti tuottaa kolmanneksen Saksan kansantulosta. Merkittävimmät vientituotteet ovat ajoneuvot, koneet, kemikaalit, lääkkeet, elektroniikka, elintarvikkeet ja tekstiilit. Tärkeimpiä viennin kohdemaita ovat Ranska, Yhdysvallat, Britannia, Alankomaat, Italia, Itävalta ja Belgia.<ref name="CIA"/> Tunnettuja pörssiyhtiöitä ovat muun muassa [[Adidas]], [[Allianz]], [[BASF]], [[Bayer]], [[BMW]], [[Daimler]], [[Deutsche Bank]], [[Deutsche Post]], [[Deutsche Telekom]], [[E.ON]], [[MAN AG|MAN]], [[ThyssenKrupp]], [[Siemens AG|Siemens]] ja [[Volkswagen]].
 
Saksan yhdistyminen on maksanut joidenkin arvioiden mukaan jo yli kolme miljardia dollaria (noin 2,2 miljardia euroa), eikä talous ole panostuksista huolimatta kehittynyt itäisissä osavaltioissa toivotulla tavalla. Työttömyys ja sen tuomat kohonneet sosiaalimenot ovat olleet idässä ongelma jo vuosia. Joissakin kunnissa työttömyys on yli 20&nbsp;%.<ref name="BGN"/> Hallitus onkin suunnitellut lisärahoitusta vuoteen 2019 asti idän talouskasvua nopeuttamaan.<ref>[http://www.economist.com/node/9233914 Blossoming landscapes - Germany's depressed east] The Economist 24.5.2007</ref>
 
Saksan merkittävimmät luonnonvarat ovat [[kivihiili]], [[kupari]], [[ligniitti]], [[maakaasu]], [[nikkeli]], [[potaska]], [[puu]], [[rautamalmi]], [[suola]] ja [[uraani]] sekä rakennusmateriaalit, puutavara ja viljelysmaa.<ref name="CIA"/>
 
Maatalous tuottaa 0,9&nbsp;% bruttokansantuotteesta ja työllistää 2,4&nbsp;% työvoimasta. Sen tuotteita ovat perunat, vehnä, ohra, sokerijuurikas, hedelmät, kaalit, nautakarja, siat ja siipikarja.<ref name="CIA"/>
 
Vuonna 2011 liittokansleri Merkel ilmoitti Saksan luopuvan [[ydinvoima]]sta vaiheittain vuoteen 2022 mennessä. Päätöksen uskotaan vauhdittavan uudistuvien energiamuotojen kasvua.<ref name="BGN">[http://www.state.gov/r/pa/ei/bgn/3997.htm Background Note: Germany] US Department of State</ref>
 
=== Tiede ===
[[Tiedosto:Gottliebdaimler1.jpg|thumb|250px|[[Gottlieb Daimler]]]]
 
[[Heidelbergin yliopisto]] on perustettu 1386. Se on Saksan vanhin yliopisto ja yksi Euroopan vanhimmista. Maan opiskelijamäärältään suurin yliopisto on [[Hagenin etäyliopisto]]. Saksassa toimii yhteensä 376 korkeakoulua.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.discover-germany.diplo.de/__Zentrale_20Komponenten/Ganze__Seiten/en/Bildung/Studienlandschaft,SpCtx=2501262.html | Nimeke =Facts about the German higher education system | Viitattu =18.9.2010 | Kieli = {{en}}}}</ref>
 
Lukuisat saksalaiset tutkijat ovat saaneet [[Nobel-palkinto|Nobel-palkinnon]]. Tunnetuimpia heistä olivat [[Max Planck]] (fysiikka, 1918), [[Albert Einstein]] (fysiikka, 1921), [[Werner Heisenberg]] (fysiikka, 1932) ja [[Otto Hahn]] (kemia, 1944).<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.dw-world.de/dw/article/0,2144,2817384,00.html | Nimeke = German Nobel Prize Winners - a History | Julkaisija = Deutsche Welle | Ajankohta = 10.10.2007}}</ref>
*Muita luonnontieteilijöitä: [[Max Born|Born]], [[Carl Bosch|Bosch]], [[Robert Bunsen|Bunsen]], [[Gerhard Ertl|Ertl]], [[Gabriel Fahrenheit|Fahrenheit]], [[Carl Friedrich Gauss|Gauss]], [[Heinrich Rudolf Hertz|Hertz]], [[David Hilbert|Hilbert]], [[Alexander von Humboldt|von Humboldt]], [[Johannes Kepler|Kepler]], [[Georg Simon Ohm|Ohm]], [[Wilhelm Röntgen|Röntgen]].
 
Maassa on vaikuttanut useita kuuluisia filosofeja kuten [[Friedrich Engels|Engels]], [[Jürgen Habermas|Habermas]], [[Georg Wilhelm Friedrich Hegel|Hegel]], [[Martin Heidegger|Heidegger]], [[Edmund Husserl|Husserl]], [[Immanuel Kant|Kant]], [[Gottfried Leibniz|Leibniz]], [[Karl Marx|Marx]], [[Friedrich Nietzsche|Nietzsche]] ja [[Arthur Schopenhauer|Schopenhauer]].
 
Saksalaisia keksijöitä ovat [[Karl Benz|Benz]], [[Wernher von Braun|von Braun]], [[Gottlieb Daimler|Daimler]], [[Rudolf Diesel|Diesel]], [[Johannes Gutenberg|Gutenberg]], [[Otto Lilienthal|Lilienthal]], [[Carl von Linde|von Linde]], [[Nikolaus Otto|Otto]], [[Werner von Siemens|von Siemens]], [[Konrad Zuse|Zuse]] ja [[Felix Wankel|Wankel]].
 
=== Liikenne ===
Saksassa on 549 lentopaikkaa, 41&nbsp;981&nbsp;km rautatietä ja 644&nbsp;480&nbsp;km maantietä, josta 12&nbsp;800&nbsp;km on moottoritietä. Satamakaupunkeja ovat [[Bremen]], [[Bremerhaven]], [[Duisburg]], [[Hampuri]], [[Karlsruhe]], [[Lyypekki]], [[Neuss]], [[Rostock]] ja [[Wilhelmshaven]].<ref name="CIA"/> Suuri osa mannertenvälisistä lennoista tulee [[Frankfurt am Main|Frankfurtiin]], [[Düsseldorf]]iin tai [[München]]iin. Halpalentoyhtiöt käyttävät vähemmän suosittuja lentokenttiä, joista osa on vain kierrätettyjä armeijan laskupaikkoja; esimerkiksi [[Frankfurt-Hahnin lentoasema|Frankfurt-Hahniksi]] kutsuttu lentopaikka on 110&nbsp;kilometriä Frankfurtin luoteispuolella.<ref>[http://www.lonelyplanet.com/germany/transport/getting-there-away Getting there and away] Lonel Planet</ref> Maan sisäisessä liikkumisessa toimii yksi Euroopan tehokkaimmista joukkoliikennejärjestelmistä. Junat ovat nopeampia kuin linja-autot, mutta linja-autoreittien verkosto on kattavampi.<ref>[http://www.lonelyplanet.com/germany/transport/getting-around Getting around] Lonely Planet</ref>
 
== Väestö ==
{{pääartikkeli|[[Saksan väestö]]}}
Yli 82 miljoonalla asukkaallaan Saksa on Euroopan unionin runsasväkisin maa. Asumistiheys on keskimäärin noin 230 asukasta neliökilometrillä,<ref>[http://statistikportal.de/Statistik-Portal/de_jb01_jahrtab1.asp statistikportal.de]</ref> mikä tekee Saksasta yhden Euroopan tiheimmin asutuista maista. Suurin etninen ryhmä ovat [[saksalaiset]], joita on noin 67 miljoonaa. Siirtolaistaustaisia asukkaita on noin 15 miljoonaa, joista noin 8 miljoonaa on saanut Saksan kansalaisuuden. Siirtolaisten suurimmat ryhmät ovat turkkilaiset ja entisen Jugoslavian alueen ihmiset.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.tatsachen-ueber-deutschland.de/en/society/main-content-08/immigration-and-integration.html | Nimeke = Immigration and integration | Julkaisu = Facts about Germany | Viitattu = 20.12.2011}}</ref>
 
Maan [[kokonaishedelmällisyysluku]] on vain 1,39, mikä on yksi maailman alhaisimmista. Liittotasavallan tilastokeskus arvioi väkiluvun laskevan 69 ja 74 miljoonan henkilön välille vuoteen 2050 mennessä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.destatis.de/jetspeed/portal/cms/Sites/destatis/Internet/EN/Content/Publikationen/SpecializedPublications/Population/GermanyPopulation2050,property=file.pdf | Nimeke = Germany ́s Population by 2050 — Results of the 11th Coordinated Population Projection | Selite = s. 15 | Julkaisija = Federal Statistical Office 2006 | Kieli ={{en}} | Viitattu = 20.12.2011}}</ref>
 
Saksassa on pieni tanskalainen vähemmistö, 21&nbsp;000 henkeä vuonna 2000, [[Schleswig-Holstein|Schleswigissä]] lähellä Tanskan rajaa, ja pieni [[sorbi]]n kieltä puhuva vähemmistö, 25&nbsp;000 henkeä vuonna 1995, [[Saksi]]ssa ja [[Brandenburg]]issa. [[Friisin kieli|Friisin kieltä]] puhuu 12&nbsp;000. [[Alasaksa]] on myös käytössä Pohjois-Saksan maaseudulla. Baijerin seudulla on baijerin kieltä tai murretta puhuvia kuusi miljoonaa (2005) ja swaabin puhujia noin 820&nbsp;000 (2006).<ref>[http://www.ethnologue.com/show_country.asp?name=Germany Languages of Germany] Ethnologue: Languages of the World, Sixteenth edition. Dallas, Tex.: SIL International.2009 {{en}}</ref> Vähemmistökielet ovat [[Euroopan neuvosto]]n suojelemia.
 
Maahanmuuttajista merkittävimpiä ryhmiä ovat [[albaanit]], [[Saksan turkkilaiset|turkkilaiset]], [[Saksan italialaiset|italialaiset]], [[Saksan puolalaiset|puolalaiset]] ja [[kreikkalaiset]]. Huomattava ryhmä ovat myös erityisesti entisen [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] alueelta tulleet paluumuuttajat, joilla on osittain saksalaiset sukujuuret. Paluumuuttajat saavat automaattisesti Saksan kansalaisuuden eivätkä siten näy kansalaisuuteen perustuvissa tilastoissa.<ref>[http://news.bbc.co.uk/1/hi/programmes/crossing_continents/europe/1024928.stm Jewish Berlin rises again - with Russian help] BBC News 15.11.2000 {{en}}</ref>
 
[[Protestantismi|Protestantteja]] ja [[katolisuus|katolisia]] on kumpiakin 34 prosenttia väestöstä, muslimeja 3,7 prosenttia.<ref name="CIA"/> Maahanmuutosta johtuen Saksan juutalaisväestö on nykyisin maailman nopeimmin kasvava.<ref>[http://www.germany.info/relaunch/info/publications/infocus/JewishLife/generalfigures.htm www.germany.info]</ref>
 
=== Suurimpia kaupunkeja ===
[[Tiedosto:Berlin skyline 2009w.jpg|thumb|250px|[[Berliini]], Saksan pääkaupunki.]]
[[Tiedosto:Deutschland Metropolregionen.png|thumb|270px|Saksan metropolialueet.]]
Saksassa on 82 yli 100&nbsp;000 asukkaan kaupunkia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.dfhk.fi/fi/saksa/ | Nimeke = Saksa ja saksalaiset | Julkaisija = Saksalais-suomalainen kauppakamari | Viitattu = 25.3.2011}}</ref> Vuoden 2010 arvioidun väkiluvun mukaan yli 500&nbsp;000 asukkaan kaupungit ovat<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.world-gazetteer.com/wg.php?x=1&men=gcis&lng=en&des=gamelan&geo=-61&col=abcdefghinoq&msz=1500&pt=c&va=&srt=pnao | Nimeke = Germany: largest cities and towns and statistics of their population | Julkaisija = World Gazetteer | Viitattu = 25.12.2011}}</ref>
 
#[[Berliini]] (3&nbsp;448&nbsp;584)
#[[Hampuri]] (1&nbsp;774&nbsp;688)
#[[München]] (1&nbsp;342&nbsp;339)
#[[Köln]] (996&nbsp;084)
#[[Frankfurt am Main]] (670&nbsp;816)
#[[Stuttgart]] (603&nbsp;194)
#[[Düsseldorf]] (587&nbsp;498)
#[[Dortmund]] (582&nbsp;354)
#[[Essen]] (577&nbsp;722)
#[[Bremen]] (547&nbsp;247)
#[[Hannover]] (521&nbsp;118)
#[[Leipzig]] (520&nbsp;606)
#[[Nürnberg]] (504&nbsp;461)
#[[Dresden]] (517&nbsp;133)
 
=== Suurimmat metropolialueet ===
 
Saksassa on yksitoista virallista metropolialuetta, jotka muodostavat valtion kulttuurilliset, poliittiset ja taloudelliset keskukset.<ref>[http://www.deutsche-metropolregionen.org/index.php?id=45 Mitglieder] Initiativkreises Europäische Metropolregionen in Deutschland (IKM) {{de}}</ref>
* [[Berliinin–Brandenburgin metropolialue]] (6 miljoonaa asukasta vuonna 2009)
* [[Bremenin–Oldenburgin metropolialue]] (2,72 miljoonaa as. 2010)
* [[Rein–Main|Frankfurt–Rein–Main]] (5,5 miljoonaa as. 2006)
* [[Hampurin metropolialue]] (4,3 miljoonaa as. 2010)
* [[Hannover–Braunschweig–Göttingen–Wolfsburg]] (3,9 miljoonaa as. 2007)
* [[Keski-Saksan metropolialue]] (6,9 miljoonaa as. 2008)
* [[Münchenin metropolialue]] (5,4 miljoonaa as. 2010)
* [[Nürnbergin metropolialue]] (3,5 miljoonaa as. 2007)
* [[Rein–Neckar]] (2,4 miljoonaa as. 2009)
* [[Rein–Ruhr]] (8,7 miljoonaa as. 2008)
* [[Stuttgartin metropolialue]] (5,3 miljoonaa as. 2007)
 
== Kulttuuri ==
{{Pääartikkeli|[[Saksan kulttuuri]]}}
Saksan [[kulttuuripolitiikka]] on vahvasti alueellista, osavaltiohallitusten johtamaa ja paikallisia ominaispiirteitä korostavaa. Liittovaltion hallituksessa on ollut kulttuuri- ja mediaministeri vasta vuodesta 1998 alkaen.<ref name="FAG">{{Verkkoviite | Osoite= http://www.tatsachen-ueber-deutschland.de/en/culture-and-media/main-content-09/the-german-cultural-world.html | Nimeke =Culture and media | Julkaisu =Facts about Germany | Julkaisuja =Frankfurter Societäts-Druckerei GmbH | Viitattu = 2.12.2008}}</ref>
 
=== Kirjallisuus ===
{{Pääartikkeli|[[Saksankielinen kirjallisuus]]}}
Saksalaiset kutsuvat itseään kirjojen kansakunnaksi, tai ''runoilijoiden ja ajattelijoiden maaksi'' - Das Land der Dichter und Denker<ref>[http://www.media-bw.de/de/thema/thema_de_26554.html Das Land der Dichter und Denker] Media WM 2006</ref> Maailman suurin vuosittainen kirja-alan tapahtuma, [[Frankfurtin kirjamessut]], järjestetään Saksassa. Saksassa ilmestyy vuosittain noin 95&nbsp;000 kirjaa.<ref name="FAG"/> Kymmenen saksalaista kirjailijaa on palkittu [[Nobelin kirjallisuuspalkinto|Nobelin kirjallisuuspalkinnolla]]: [[Theodor Mommsen]] (1902), [[Rudolf Eucken]] (1908), [[Paul Heyse]] (1910), [[Gerhart Hauptmann]] (1912), [[Thomas Mann]] (1929), [[Hermann Hesse]] (1946), [[Nelly Sachs]] (1966), [[Heinrich Böll]] (1972), [[Günter Grass]] (1999) ja [[Herta Müller]] (2009).<ref>[http://nobelprize.org/nobel_prizes/literature/laureates/ All Nobel Prizes in Literature] Npbelprize.org</ref>
 
=== Teatteri ===
Saksassa pienissäkin kaupungeissa on oma teatteri ja kaiken kaikkiaan maassa lasketaan olevan 300 teatteria.<ref name="FAG"/> Tunnetuimpia niistä ovat [[Deutsches Theater]] Berliinissä, [[Münchner Kammerspiele]] Münchenissä ja maan vanhin paikallisteatteri [[Nationaltheater Mannheim]] Mannheimissa. Monien teatterien yhteydessä toimii ooppera, joskus myös baletti. Berliinissä sijaitseva [[Volksbühne]] on puolestaan profiloitunut yhtenä nykyteatterin ja kokeilevan draaman keskuksista Euroopassa.<ref>[http://www.volksbuehne-berlin.de/ Volksbühne] {{de}}</ref>
 
Saksan teatterihistorian suurimpiin hahmoihin kuuluu [[Bertolt Brecht]], yksi 1900-luvun merkittävimpiä teatteriteoreetikoista, näytelmäkirjailijoista ja ohjaajista. Hänen teoreettinen pääteoksensa on ''Aikamme teatterista: epäaristotelisestä dramatiikasta'', jossa hän esittelee oma teatterikäsityksensä, [[eeppinen teatteri|eeppisen teatterin]] peruspilarit.<ref>[http://www.kirjasto.sci.fi/brecht.htm Bertolt Brecht (1898-1956)] Petri Liukkonen (author) & Ari Pesonen. Kuusankosken kaupunginkirjasto 2008</ref> Toinen merkittävä teatterin ja näytelmäkirjallisuuden uudistaja oli [[Heiner Müller]] (1929–1995), jonka pääteos [[Germania – Kuolema Berliinissä]] purkaa jakautuneen Saksan aikaa 1900-luvulla yhdistäen sitä maan varhaishistoriaan.<ref>[http://www.dhm.de/lemo/html/biografien/MuellerHeiner/ Heiner Müller] DHM {{de}}</ref>
 
Nykyisistä teatterintekijöistä nimekkäimpiä on Volksbühnen johtaja ja pääohjaaja [[Frank Castorf]].<ref>[http://www.goethe.de/kue/the/reg/reg/ag/cas/por/enindex.htm Portrait: Frank Castorf] Goethe Institut</ref> Saksassa vaikuttaa myös useita nykyhetken kansainvälisesti tunnetuimmista nykydramaatikoista, heistä ehkä tunnetuimpana [[René Pollesch]]<ref>[http://www.goethe.de/kue/the/nds/nds/aut/pol/enindex.htm] Goethe Institut</ref>, jonka näytelmiä on esitetty Suomessakin.<ref>[http://www.q-teatteri.fi/heidi.htm Heidi Hoo] Q-teatteri</ref>
 
=== Musiikki ===
[[Tiedosto:Beethoven.jpg|thumb|[[Ludwig van Beethoven]]]]
Saksan maine musiikkimaana perustuu ennen kaikkea taidemusiikin säveltäjiin. Maassa toimii 130 sinfoniaorkesteria; niistä kuuluisin on [[Berliinin filharmonikot]], jota on johtanut vuodesta 2002 brittiläinen Sir [[Simon Rattle]].<ref>[http://www.berliner-philharmoniker.de/en/berliner-philharmoniker/artistic-direction/ Artistic direction Sir Simon Rattle] Berliner Philharmoniker</ref>
 
Barokin jättiläinen oli saksalainen [[Johann Sebastian Bach|Bach]]. Omana aikanaan Bachia suositumpia olivat kuitenkin maanmiehet [[Georg Friedrich Händel|Händel]] ja [[Georg Philipp Telemann|Telemann]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://baroque.org/baroque/composers.shtml | Nimeke = Major Baroque Composers | Julkaisija = Music of the Baroque| Kieli = {{en}} | Viitattu = 22.12.2011}}</ref> Klassismin ja romantiikan vaihteen nero oli [[Ludwig van Beethoven|Beethoven]], joka luetaan Bachin ja itävaltalaisen Mozartin ohella usein kolmen suurimman säveltäjän joukkoon.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.nytimes.com/2011/01/23/arts/music/23composers.html?pagewanted=all | Nimeke =The Greatest | Julkaisija = NY Times | Kieli ={{en}} | Viitattu = 22.12.2011}}</ref> Ystävykset [[Robert Schumann|Schumann]] ja [[Felix Mendelssohn Bartholdy|Mendelssohn]] olivat täysromantiikan suurimpia nimiä. Myöhemmän romantiikan konservatiivisempaa siipeä edusti [[Johannes Brahms|Brahms]], josta Schumann oli povannut uutta Beethovenia. Romantiikan suurin saksalainen oopperasäveltäjä oli uudistushenkinen [[Richard Wagner|Wagner]], jonka jalanjäljissä kulki myöhäisromantiikan suurmies, oopperoistaan ja sävelrunoistaan tunnettu [[Richard Strauss]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.ipl.org/div/mushist/rom/ | Nimeke = The Romantic Era | Julkaisu = Music History 102: a Guide to Western Composers and their music | Viitattu = 22.12.2011}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://classical.net/music/comp.lst/straussr.php | Nimeke = Richard Strauss | Julkaisija = Classical.net | Viitattu = 22.12.2011}}</ref> Sotien välisenä aikana maan vaikutusvaltaisin säveltäjä oli [[Paul Hindemith]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.pianostreet.com/hindemith-sheet-music/ | Nimeke = Hindemith Sheet Music | Julkaisija = Piano Street | Viitattu = 22.12.2011}}</ref> Nykymusiikin vahvoista saksalaisnimistä suurimpana on pidetty [[Karlheinz Stockhausen]]ia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.usatoday.com/news/world/2007-12-07-3997930945_x.htm | Nimeke = Composer Karlheinz Stockhausen is dead | Julkaisija = USa Today | Viitattu = 22.12.2011}}</ref>
 
Jo 1960-luvulta asti on puhuttu "[[krautrock]]ista" viitaten saksalaiseen rockiin. Saksalainen [[Can]] oli 1970-luvun taiderockin kärkinimiä. 1970-luvun alussa pinnalle tulleet [[Kraftwerk]], [[Tangerine Dream]] ja [[Klaus Schulze]] ovat olleet keskeisiä pioneerejä elektronisen musiikin alalla. Saksassa on ollut myös vahva teknokulttuuri, joka näkyi esimerkiksi [[Love Parade]] -tapahtumien kautta. 1970-luvulla perustettu rock-yhtye [[Scorpions]] on maailmalla eniten suosiota saanut saksalainen ryhmä. Myöhempiä tunnettuja saksalaisyhtyeitä ovat esimerkiksi 1990-luvulla tunnetuksi tullut metalliyhtye [[Rammstein]] sekä 2000-luvulla rock-yhtye [[Tokio Hotel]].<ref>[http://german.about.com/od/music/a/TokioH.htm Tokio Hotel - and Other German Rock Bands You May Not Have Heard of] About Germany</ref>
 
Suosittua maassa on myös saksankielinen schlagermusiikki, joka vastaa Suomen [[iskelmämusiikki]]a.<ref>[http://www.guardian.co.uk/music/musicblog/2011/mar/15/schlager-germany-biggest-pop-stars Schlager louts: meet Germany's biggest pop stars] Guardian 15.3.2011</ref><ref>Petri Kaivanto: [http://pomus.net/kehityslinjat/suomalaineniskelma Suomalainen Iskelmä] POMUS</ref>
 
=== Elokuva ===
Saksalainen elokuva sai kansainvälistä suosiota jo mykkäelokuvan aikana. Muun muassa [[Fritz Lang]] sekä itävaltalaissyntyinen, mutta Saksassa useita uransa merkittävimmistä teoksista ohjannut [[F. W. Murnau]] kuuluvat lajin suurten mestareiden joukkoon. Langin merkittävimpiin Saksassa tekemiin elokuviin kuuluvat innovatiivinen, taloudellisesti epäonnistunut mutta sittemmin klassikon asemaan noussut tieteiselokuva [[Metropolis (elokuva)|Metropolis]]<ref>[http://akas.imdb.com/title/tt0017136/trivia Metropolis (1927)] IMDB</ref> sekä lastenmurhaajasta kertova jännityselokuva [[M - kaupunki etsii murhaajaa]].<ref>[http://akas.imdb.com/title/tt0022100/ M (1931)] IMDB</ref> Murnaun elokuvista kenties parhaiten muistetaan vampyyrielokuva [[Nosferatu]]. Sekä Lang että Murnau siirtyivät sittemmin ohjaamaan Yhdysvaltoihin.<ref>[http://akas.imdb.com/name/nm0000485/ Fritz Lang] IMDB</ref><ref>[http://akas.imdb.com/name/nm0003638/ F.W. Murnau (1888–1931)] IMDB</ref>
 
1920-30-luvuilla saksalaisessa elokuvassa vaikutti vahvasti [[ekspressionismi|ekspressionistinen]] suuntaus. Lajin elokuvista kenties suurimmaksi klassikoksi on Murnaun [[Nosferatu]]n lisäksi noussut [[Robert Wiene]]n [[Tohtori Caligarin kabinetti]]. 20-luvulla myös realistisesti yhteiskunnallisia teemoja käsittelemään pyrkinyt ''Neue Sachlichkeit'' -suuntaus nousi merkittäväksi erityisesti [[Georg Wilhelm Pabst]]in myötä. Ensimmäinen saksalainen äänielokuva, itävaltalaisen [[Josef von Sternberg]]in ohjaama [[Sininen enkeli (elokuva)|Sininen enkeli]] (1930) puolestaan esitteli tulevina vuosikymmeninä legendaksi nousseen saksalaisen elokuvatähden, [[Marlene Dietrich]]in.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.greencine.com/static/primers/expressionism1.jsp | Nimeke =German Expressionism | Tekijä =David Hudson | Julkaisija =Green Cine | Viitattu =17.3.2011 | Kieli ={{en}} }}</ref>
 
[[Kansallissosialismi]]n aikana useat saksalaiset elokuvantekijät lähtivät maanpakoon. Aikakauden [[propaganda]]n sävyttämistä elokuvista [[Leni Riefenstahl]]in teokset, kuten [[Tahdon riemuvoitto]] ja [[Olympia (elokuva)|Olympia]], ovat jääneet ennen kaikkea visuaalisten ansioidensa vuoksi elokuvahistoriaan. 1950-luvulla saksalaisen elokuvan kansainvälinen suosio hiipui. Aikakaudella tuotettiin erityisesti melodraamoja, komedioita ja musikaaleja. Ajan merkittävimpiin saksalaisiin elokuviin kuuluu [[Oscar]]-ehdokkaana ollut [[Bernhard Wicki]]n sotaelokuva ''Silta'' (1959).<ref>[http://www.german-way.com/cinema/german-films.html Notable Movies in German from the Silent Era to Now] The German Way</ref>
 
[[Tiedosto:Berlinale2007.jpg|thumb|220px|Berlinale Palast [[Berliinin elokuvajuhlat|Berliinin elokuvajuhlien]] aikaan helmikuussa 2007.]]
[[Rainer Werner Fassbinder]]in sukupolvea (1960-luvulta 1970-luvulle) kutsutaan nimellä [[Uusi saksalainen elokuva]]. Fassbinderiä pidetään yhtenä saksalaisen elokuvan merkittävimmistä ohjaajista. Hänen laajan tuotantonsa tunnetuimpiin töihin kuuluvat muun muassa [[Alfred Döblin]]in romaaniin perustuva tv-sarja [[Berlin Alexanderplatz (televisiosarja)|Berlin Alexanderplatz]] sekä elokuvat [[Veronika Vossin kaipuu]], [[Maria Braunin avioliitto]], [[Pelko jäytää sielua]] ja [[Kauppias kaiken aikaa]].<ref>[http://www.elonet.fi/name/he29jz/ Rainer Werner Fassbinder: Elokuvat, joissa henkilö on työskennellyt] Elonet</ref>
 
Sekä dokumentteja että fiktiota ohjannut [[Werner Herzog]] on elävistä saksalaisista ohjaajista merkittävimpiä. Kenties tunnetuimpia hänen töistään ovat näyttelijä [[Klaus Kinski]]n kanssa tehdyt elokuvat sekä palkittu dokumentti [[Grizzly Man]].<ref>[http://www.greencine.com/character?pid=12766 Werner Herzog] Green Cine</ref> Saksalainen elokuva on ollut uudessa nousussa 2000-luvulla: [[Caroline Link]] sai vuonna 2002 [[Parhaan vieraskielisen elokuvan Oscar-palkinto|Parhaan vieraskielisen elokuvan Oscarin]] elokuvallaan [[Jossain Afrikassa]] ja vuonna 2006 [[Florian Henckel von Donnersmarck]] elokuvalla [[Muiden elämä]].<ref>[http://www.goethe.de/kue/flm/aub/en3496615.htm An Alma Mater for the Cream of the Crop – the University of Television and Film in Munich] Goethe Institut</ref>
 
Elokuvamaailman tunnetuimpiin tapahtumiin kuuluvia [[Berliinin elokuvajuhlat|Berliinin elokuvajuhlia]] on järjestetty vuodesta 1951.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.berlin.de/berlin-im-ueberblick/kultur/filmfestspiele_international.en.html | Nimeke =The International Film Festival | Julkaisija =Berliinin kaupunki | Kieli ={{en}} | Viitattu = 3.12.2011}}</ref>
 
=== Kuvataiteet ===
[[Tiedosto:Durer Young Hare.jpg|thumb|Albrecht Dürer, ''Jänis'', 1502.]]
Saksalaisen kuvataiteen varhaisimpia tunnettuja nimiä ovat renessanssimaalarit [[Matthias Grünewald]] ja [[Hans Holbein nuorempi]]. [[Albrecht Dürer]] teki omakuvia ja tarkkoja kaiverruksia ja piirustuksia. Uskonpuhdistuksen ja 30-vuotisen sodan aikana taide kärsi rahoittajien puutteesta, mutta 1800-luvulla romantiikan maalarit kuten [[Philipp Otto Runge]] ja [[Caspar David Friedrich]] palasivat saksalaisen taideperinteen pariin. Saksalainen taide kukoisti 1900-luvulla, ja yksi ensimmäisistä [[ekspressionismi|ekspressionistien]] ryhmistä syntyi Dresdeniin 1905. Politiikka tuli taiteeseen ensimmäisen maailmansodan jälkimainingeissa. [[Max Ernst]] aloitti [[dadaismi]]n Kölnissä. [[Otto Dix]] päätyi ekspressionismin ja dadaismin kautta uusasiallisuuteen. Kansallissosialismin nousu ajoi monia taiteilijoita maanpakoon. Natsit järjestivät erityisiä [[rappiotaide|rappiotaiteen]] näyttelyitä, joissa pilkattiin heidän taidekäsityksensä vastaisia teoksia. Kahtiajaon aikana Itä-Saksassa suosittiin [[sosialistinen realismi|sosialistista realismia]], kun taas lännessä oli abstrakti taide vallalla. [[Joseph Beuys]] tunnetaan performanssiteoksistaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.letsgo.com/4548-europe-travel-guides-germany-cultural_essentials-arts-kunst_you_handle_it_-c | Nimeke = Germany Kunst You Handle it? | Julkaisija = Let's Go | KIeli ={{en}} | Viitattu = 22.12.2011}}</ref> Nykyisin Saksassa on 630 taidemuseota, joista monien kokoelmat ovat kansainvälisesti tunnettuja. [[Kassel]]issa on järjestetty vuodesta 1955 lähtien viiden vuoden välein laaja nykytaiteen näyttely [[documenta]].<ref name="FAG"/>
 
Arkkitehdit [[Walter Gropius]], joka perusti [[Bauhaus]]-liikkeen ja [[Ludwig Mies van der Rohe]], jonka tunnetuimmat työt on toteutettu Yhdysvalloissa, ovat olleet 20. vuosisadan merkittävimpiä saksalaisen arkkitehtuurin tekijöitä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://about-germany.org/culture/architecture.php | Nimeke = German Architecture | Julkaisija= About Germany}}</ref>
 
=== Media ===
Saksassa ilmestyy päivittäin 350 sanomalehteä, joista kymmenen leviää koko maahan. Niistä suurin on Bild, jonka levikki on 3,2 miljoonaa maan kaikkien lehtien yhteenlasketusta 25 miljoonasta.<ref name="FAG"/> Suurimpia aikakaus- ja sanomalehtiä ovat [[Bild]], [[Focus]], [[Frankfurter Allgemeine Zeitung]], [[Frankfurter Rundschau]], [[Handelsblatt]], [[Der Spiegel]], [[Der Stern]], [[Süddeutsche Zeitung]], [[Der Tagesspiegel]], [[Die Welt]] ja [[Die Zeit]].<ref name="BBCCP"/>
 
Suurimpia julkisia televisioyhtiöitä ovat [[ARD]] ja [[ZDF]], yksityisiä [[RTL]], N24 ja n-tv.<ref name="BBCCP">[http://news.bbc.co.uk/2/hi/europe/country_profiles/1047864.stm Germany Country Profile] BBC News</ref> Yksityiset [[Sat1]] ja [[ProSieben]] muodostavat yhteisen konsernin.<ref>[http://www.prosiebensat1.de/de/startseite Pro Sieben Sat1 Media AG]</ref>
 
=== Urheilu ===
Urheilulla on merkittävä asema saksalaisten elämässä. Urheiluseuroissa on 27 miljoonaa jäsentä ja lisäksi 12 miljoonaa harrastaa liikuntaa omatoimisesti.<ref>[http://www.germany,info/relaunch/cultural/life/sports.html Germany Info:Culture&Life: Sports Germany Embassy, in Washington. D. C. Viitattu 28.12.2006]</ref> Jalkapallo on Saksassa suosittu urheilumuoto. Rekisteröityjä pelaajia on jalkapalloliiton seuroissa 6,3 miljoonaa.<ref>[http://www.fifa.com/associations/association=ger/countryInfo.html Country Info Germany] FIFA</ref> [[Bundesliiga]] on maailman toiseksi suurin urheilun ammattilaisliiga. Tunnettuja saksalaisia jalkapalloilijoita ovat [[Franz Beckenbauer]], [[Gerd Müller]], [[Jürgen Klinsmann]], [[Miroslav Klose]], [[Lothar Matthäus]], [[Oliver Kahn]] ja [[Michael Ballack]] . Saksa on voittanut jalkapallon arvokisaturnauksissa MM- ja EM-kisoissa useita mestaruuksia ja mitaleita. Saksa on voittanut jalkapallon maailmanmestaruuden 1954, 1974, 1990 ja jalkapallon Euroopan mestaruuden 1972, 1980, 1996. Autourheilussa saksalaiset ovat menestyneet hyvin Formula-luokassa, jossa [[Michael Schumacher]] on voittanut ennätyksellisesti seitsemän maailmanmestaruutta.<ref>[http://bleacherreport.com/articles/44293-successful-formula-one-countries-part-three-germany Successful Formula One Countries, Part Three: Germany] Bleacher report</ref> Muita suosittuja urheilulajeja ovat [[käsipallo]], [[lentopallo]], [[koripallo]], ja [[tennis]].<ref>[http://www.deutschland.de/en/sports/ball-sports/npage/3.html?cHash=5849ad5f6bbbcd132e6d38e319f58346 Ball Sports] Deutschland.de</ref> Maan [[Saksan käsipallomaajoukkue|käsipallomaajoukkue]] on voittanut sekä [[Käsipallon miesten maailmanmestaruuskilpailut|maailmanmestaruuden]] että [[Käsipallo olympialaisissa|olympiakultaa]].<ref name="handball">{{Verkkoviite | Osoite= http://www.the-sports.org/handball-germany-results-identity-s8-c2-b1-o10-i710.html | Nimeke = Handball: Germany | Julkaisija= The-Sports.org | Viitattu= 22.12.2011 | Kieli= {{en}} }}</ref> Saksan [[Saksan koripallomaajoukkue|koripallomaajoukkue]] on saavuttanut [[Koripallon Euroopan-mestaruuskilpailut|Euroopan-mestaruuden]] sekä [[Koripallon maailmanmestaruuskilpailut|MM-kilpailuiden]] kolmannen sijan.<ref name="basketball">{{Verkkoviite | Osoite= http://www.the-sports.org/basketball-germany-results-identity-s6-c2-b1-o10-i1052.html | Nimeke = Basketball: Germany | Julkaisija= The-Sports.org | Viitattu= 22.12.2011 | Kieli= {{en}} }}</ref>
 
Olympialaisiin Saksa on osallistunut alusta eli vuodesta 1896 alkaen. Nykyisin sillä on kesäkisoissa tyypillisesti noin 450, talvikisoissa noin 150 urheilijan joukkue. Eniten mitaleita on saanut uimari [[Franziska van Almsick]].<ref>[http://www.sports-reference.com/olympics/countries/GER/ Germany in Olympics] Sport Reference</ref> Saksa on myös isännöinyt olympialaisia kahdesti, [[Kesäolympialaiset 1936|Berliinissä 1936]] ja [[Kesäolympialaiset 1972| Münchenissä 1972]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www2.needham.k12.ma.us/nhs/cur/Baker_00/03-04/Baker_JS_BK_3-04/berlin_munich_olympics.htm | Nimeke = Berlin (1936) & Munich Olympics (1972) | Julkaisija = Needham Schools | Tekijä = Joe Sherman & Brian Keleher }}</ref>
 
=== Muu kulttuuri ===
[[Saksalainen keittiö]] kattaa joukon paikallisia ja alueellisia erikoisuuksia, mutta myös koko saksankieliselle alueelle tyypillisiä yhteisiä piirteitä on. Leipä on sekä aamiaisen että illallisen perusta: aamulla syödään usein sämpylöitä, iltapalaksi leipää, makkaraa, leikkeleitä, juustoa ja kenties salaattia tai muuta vihanneslisuketta. Päivän lämmin pääateria on edelleen lounas, vaikka työelämä on muuttamassa monien ruokailurytmiä. Yleisin liha on sikaa, mutta myös makkaraa syödään paljon. Peruna on ollut tärkeä osa saksalaista ruokavaliota 1600-luvulta asti.<ref name="EC">[http://www.everyculture.com/Ge-It/Germany.html Germany] Countries and their cultures</ref>
 
[[Saksan kieli]] on noin sadalla miljoonalla puhujallaan Euroopan unionin yleisin äidinkieli vastaten noin 18 prosenttia väestöstä. Saksa on englannin jälkeen toiseksi yleisin vieras kieli, noin 14 prosentin EU:n väestöstä osatessa sitä. Saksa oli ennen [[lingua franca]] Keski-, Itä- ja Pohjois-Euroopassa sekä pitkään tärkeä kieli myös tiedemaailmassa. Saksa on virallinen pääkieli Saksassa, [[Itävalta|Itävallassa]] ja [[Liechtenstein]]issa sekä virastokieli [[Belgia]]n Liègessa, [[Luxemburg]]issa, [[Tanska]]ssa, [[Sveitsi]]ssä ja [[Etelä-Tiroli|Italian Etelä-Tirolissa]].<ref>[http://www.ethnologue.com/show_language.asp?code=deu Standard German] Lewis, M. Paul (toim.), 2009. ''Ethnologue: Languages of the World'' - SIL International.</ref>
 
Unescon [[Maailmanperintöluettelo]]ssa on Saksasta yli kolmekymmentä kohdetta. Suurin osa niistä on kulttuurikohteita.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://whc.unesco.org/en/statesparties/de | Nimeke=Properties inscribed on the World Heritage List | Julkaisija=Unesco | Kieli= {{en}} | Viitattu=15.4.2010}}</ref>
[[Tiedosto:Colognecathedralatnight.JPG|thumb|250px|[[Kölnin tuomiokirkko]] vuonna 2007.]]
 
=== Nimi ===
 
[[Suomen kieli|Suomen]] sana ''Saksa'' on peräisin Keski-Saksan alueella asuneesta [[saksit|saksien]] heimosta, joka keskiajalla tunnettiin [[Itämeri|Itämeren]] alueella paremmin kuin muut saksalaiset ryhmät.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.finnland.de/Public/default.aspx?contentid=191488&nodeid=37052&contentlan=1&culture=fi-FI | Nimeke=Miksi Saksa on suomeksi Saksa ja Suomi saksaksi Finnland? | Ajankohta= 9.6.2010 | Julkaisija = Suomen suurlähetystö, Berliini}}</ref>
 
Saksan omakielinen nimi ''Deutschland'' palautuu muinaisyläsaksalaiseen kansankieltä (latinan sijaan) puhuviin viittaavaan sanaan ''diutisc''.<ref>{{kirjaviite|Tekijä=Hans Eggers|Nimike=Der Volksname Deutsch|Julkaisija=Darmstadt: Wissenschaftliche Buchgesellschaft|Vuosi=1970|Tunniste=}}</ref> Saksan [[latina]]lainen nimi ''Germania'' (johon muun muassa englannin ''Germany'' pohjautuu) palautuu antiikin [[germaanit|germaaneihin]]. Vastaavasti [[ranskan kieli|ranskassa]] ja [[espanjan kieli|espanjassa]] käytetyt nimet (''Allemagne, Alemania'') perustuvat [[Alemannit|alemanneihin]]. [[Slaavilaiset kielet|Slaavilaisten kielten]] ja [[unkarin kieli|unkarin]] nimitykset (''немец, nemec, nimet'' yms.) ovat alkuaan merkinneet mykkää tai kielitaidotonta eli vieraan kielen puhujaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://yliopistolehti.helsinki.fi/1996_8/ylart1.htm | Nimeke = Euroopan rakentajat | Julkaisija = Yliopistolehti | Ajankohta = 1996 | Tekijä = Juha Tuovinen }}</ref>
 
== Lähteet ==
*{{Kirjaviite | Nimeke = Germany | Tekijä= Andrea Schulte-Peevers | Julkaisija = Lonely Planet | Vuosi = 2010 | Tunniste = ISBN 9781741047813}}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Eric Solsten (toim). | Nimeke= Germany: A Country Study | Julkaisija=Washington: GPO for the Library of Congress | Vuosi =1995 | www=http://countrystudies.us/germany/}}
 
=== Viitteet ===
{{Viitteet|sarakkeet}}
 
== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat|Germany}}
* {{Wikimatkat|Germany}}
*[http://maps.google.com/maps?ll=51.138001,9.052734&spn=6.122846,16.215820&z=11&t=h&hl=en Saksa Google Mapsissa]
*[http://www.suomalaiset.de Suomalaiset.de – Suomalaiset Saksassa Keskustelufoorumi]
 
== Kirjallisuutta ==
*{{Kirjaviite | Tekijä =Aittokoski, Heikki | Nimeke =Lihavan kotkan maa: reportaasi Berliinin tasavallasta | Julkaisija =WSOY | Vuosi =1999 | Tunniste = ISBN 951-0-23743-4 (sid.)}}
 
{{Eurooppa}}
{{EU-maat}}
{{NATO-maat}}
{{Saksan historia}}
{{G8}}
{{Metatieto|A}}
 
[[Luokka:Saksa| ]]
 
{{Link GA|az}}
{{Link GA|da}}
{{Link GA|de}}
{{Link GA|eo}}
{{Link GA|zh}}
{{Link GA|es}}
{{Link FA|ar}}
{{Link FA|en}}
{{Link FA|sr}}
{{Link FA|vi}}
{{Link FA|yi}}
{{Link FA|af}}
{{Link FA|hr}}
{{Link FA|mr}}
{{Link FA|sq}}
{{Link FA|tr}}
{{Link FA|gv}}
{{Link FA|lv}}
{{Link FA|nah}}
{{Link GA|lt}}
{{Link FA|pt}}
{{Link FA|mk}}
 
[[ace:Jeureuman]]
[[kbd:Джэрмэн]]
[[af:Duitsland]]
[[als:Deutschland]]
[[am:ጀርመን]]
[[ang:Þēodscland]]
[[ab:Алмантәыла]]
[[ar:ألمانيا]]
[[an:Alemanya]]
[[arc:ܓܪܡܢ]]
[[roa-rup:Ghermãnia]]
[[frp:Alemagne]]
[[ast:Alemaña]]
[[gn:Alemaña]]
[[av:Алмания]]
[[ay:Alimaña]]
[[az:Almaniya]]
[[id:Jerman]]
[[ms:Jerman]]
[[bm:Jermani]]
[[bn:জার্মানি]]
[[zh-min-nan:Tek-kok]]
[[map-bms:Jerman]]
[[jv:Jerman]]
[[su:Jérman]]
[[ba:Германия]]
[[be:Германія]]
[[be-x-old:Нямеччына]]
[[bcl:Alemanya]]
[[bi:Germany]]
[[bar:Deitschland]]
[[bo:འཇར་མན།]]
[[bs:Njemačka]]
[[br:Alamagn]]
[[bug:Jerman]]
[[bg:Германия]]
[[ca:Alemanya]]
[[ceb:Alemanya]]
[[cv:Германи]]
[[cs:Německo]]
[[cbk-zam:Alemania]]
[[tum:Germany]]
[[co:Germania]]
[[cy:Yr Almaen]]
[[da:Tyskland]]
[[pdc:Deitschland]]
[[de:Deutschland]]
[[dv:ޖަރުމަނުވިލާތް]]
[[nv:Béésh Bichʼahii Bikéyah]]
[[dsb:Nimska]]
[[na:Djermani]]
[[dz:ཇཱར་མ་ནི་]]
[[et:Saksamaa]]
[[el:Γερμανία]]
[[eml:Germâgna]]
[[en:Germany]]
[[eo:Germanio]]
[[myv:Германия Мастор]]
[[es:Alemania]]
[[eo:Germanio]]
[[ext:Alemaña]]
[[eu:Alemania]]
[[ee:Germany]]
[[fa:آلمان]]
[[hif:Germany]]
[[fo:Týskland]]
[[fr:Allemagne]]
[[fy:Dútslân]]
[[ff:Almaanya]]
[[fur:Gjermanie]]
[[ga:An Ghearmáin]]
[[gv:Yn Ghermaan]]
[[sm:Siamani]]
[[gag:Germaniya]]
[[gd:A' Ghearmailt]]
[[gl:Alemaña - Deutschland]]
[[gan:德國]]
[[gu:જર્મની]]
[[got:𐌸𐌹𐌿𐌳𐌹𐍃𐌺𐌰𐌻𐌰𐌽𐌳]]
[[hak:Tet-koet]]
[[xal:Ниицәтә Немшин Орн]]
[[ko:독일]]
[[ha:Jamus]]
[[haw:Kelemānia]]
[[hy:Գերմանիա]]
[[hi:जर्मनी]]
[[hsbhu:NěmskaNémetország]]
[[hr:Njemačka]]
[[io:Germania]]
[[ig:Jémanị]]
[[ilo:Alemania]]
[[bpy:জার্মানি]]
[[ia:Germania]]
[[ie:Germania]]
[[iu:ᔮᒪᓂ]]
[[os:Герман]]
[[xh:IJamani]]
[[zu:IJalimani]]
[[is:Þýskaland]]
[[it:Germania]]
[[heja:גרמניהドイツ]]
[[kl:Tyskland]]
[[kn:ಜರ್ಮನಿ]]
[[pam:Alemania]]
[[ka:გერმანია]]
[[csb:Miemieckô]]
[[kk:Германия Федеративтік Республикасы]]
[[kw:Almayn]]
[[rw:Ubudage]]
[[ky:Германия]]
[[rn:Ubudagi]]
[[sw:Ujerumani]]
[[kv:Германия]]
[[kg:Alemanyi]]
[[ht:Almay]]
[[ku:Almanya]]
[[lad:Almania]]
[[lez:Германия]]
[[lo:ປະເທດເຢັຽລະມັນ]]
[[la:Germania]]
[[ltg:Vuoceja]]
[[lv:Vācija]]
[[lb:Däitschland]]
[[lt:Vokietija]]
[[lij:Germania]]
[[li:Duutsjlandj]]
[[ln:Alémani]]
[[jbo:dotygu'e]]
[[lg:Girimane]]
[[lmo:Germania]]
[[hu:Németország]]
[[mk:Германија]]
[[mg:Alemaina]]
[[ml:ജർമ്മനി]]
[[krc:Германия]]
[[mt:Ġermanja]]
[[mi:Tiamana]]
[[mr:जर्मनी]]
[[xmf:გერმანია]]
[[arz:المانيا]]
[[mzn:آلمان]]
[[cdo:Dáik-guók]]
[[mwl:Almanha]]
[[koi:Немечму]]
[[mdf:Германие мастор]]
[[mn:Герман]]
[[my:ဂျာမနီနိုင်ငံ]]
[[nah:Teutontlālpan]]
[[nl:Duitsland]]
[[nds-nl:Duutslaand]]
[[ne:जर्मनी]]
[[new:जर्मनी]]
[[ja:ドイツ]]
[[nap:Germania]]
[[ce:Германи]]
[[frr:Tjüschlönj]]
[[pih:Doichland]]
[[no:Tyskland]]
[[nn:Tyskland]]
[[nrm:Allemangne]]
[[nov:Germania]]
[[oc:Alemanha]]
[[mhr:Немыч Эл]]
[[or:ଜର୍ମାନୀ]]
[[uz:Olmoniya]]
[[pa:ਜਰਮਨੀ]]
[[pfl:Daitschlond]]
[[pag:Germany]]
[[pnb:جرمنی]]
[[pap:Alemania]]
[[ps:آلمان]]
[[km:អាល្លឺម៉ង់]]
[[pcd:Alemanne]]
[[pms:Gërmania]]
[[nds:Düütschland]]
[[pl:Niemcy]]
[[pnt:Γερμανία]]
[[pt:Alemanha]]
[[kaa:Germaniya]]
[[crh:Almaniya]]
[[ty:Heremani]]
[[ksh:Dütschland]]
[[ro:Germania]]
[[rmy:Jermaniya]]
[[rm:Germania]]
[[qu:Alimanya]]
[[ru:Германия]]
[[rue:Нїмецько]]
[[sah:Германия]]
[[se:Duiska]]
[[sa:जर्मनी]]
[[sc:Germània]]
[[sco:Germany]]
[[stq:Düütsklound]]
[[sq:Gjermania]]
[[scn:Girmania]]
[[si:ජර්මනිය]]
[[simple:Germany]]
[[ss:IJalimane]]
[[sk:Nemecko]]
[[sl:Nemčija]]
[[cu:Нѣмьци]]
[[szl:Mjymcy]]
[[so:Jarmalka]]
[[ckb:ئاڵمانیا]]
[[srn:Doysrikondre]]
[[sr:Немачка]]
[[sh:Nemačka]]
[[sv:Tyskland]]
[[tlwts:AlemanyaCategory:Germany]]
[[ta:செருமனி]]
[[kab:Lalman]]
[[roa-tara:Germanie]]
[[tt:Алмания]]
[[te:జర్మనీ]]
[[tet:Alemaña]]
[[th:ประเทศเยอรมนี]]
[[vi:Đức]]
[[ti:ጀርመን]]
[[tg:Олмон]]
[[tpi:Siamani]]
[[chr:ᎠᏛᏥ]]
[[chy:Ma'evé'ho'éno]]
[[tr:Almanya]]
[[tk:Germaniýa]]
[[udm:Германия]]
[[uk:Німеччина]]
[[ur:جرمنی]]
[[ug:گېرمانىيە]]
[[za:Dwzgoz]]
[[vec:Germania]]
[[vep:Saksanma]]
[[vo:Deutän]]
[[fiu-vro:S'aksamaa]]
[[wa:Almagne]]
[[zh-classical:德國]]
[[vls:Duutsland]]
[[war:Alemanya]]
[[wo:Almaañ]]
[[wuu:德国]]
[[ts:Jarimani]]
[[yi:דייטשלאנד]]
[[yo:Jẹ́mánì]]
[[zh-yue:德國]]
[[diq:Almanya]]
[[zea:Duutsland]]
[[bat-smg:Vuokītėjė]]
[[zh:德国]]
[[WikiPedia:{{PAGENAME}}]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikivoyage.org/wiki/Saksa”